Kuumat kesät ovat saaneet monet hankkimaan ilmalämpöpumpun viilentämään asunnon sisälämpötilaa. Ilmalämpöpumppu onkin oiva väline viilennykseen, mutta kuten kaikkia laitteita, myös sitä tulee huoltaa säännöllisesti. Osakkaalla on oikeus asennuttaa huoneistoparvekkeelleen ilmalämpöpumppu, ellei siitä aiheudu taloyhtiölle tai toiselle osakkaalle kohtuutonta haittaa. Taloyhtiö ei voi kategorisesti ilmalämpöpumppujen asentamista kieltää, vaan asennuksen hyötyjä ja haittoja on aina arvioitava tapauskohtaisesti. – Vaikka osakkaalla on lähtökohtaisesti oikeus asennuttaa ilmalämpöpumppu parvekkeelleen, tulee silti aina muistaa, että ennen asennukseen ryhtymistä pitää tehdä muutostyöilmoitus ja odottaa, että se ehditään käsitellä. Taloyhtiö voi asettaa asennukselle ehtoja, joita osakkaan on noudatettava, painottaa Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo. Muista säännöllinen huolto Ilmalämpöpumppu ei ole ”asenna ja unohda” -laite vaan se vaatii säännöllistä huoltoa, kuten kaikki muutkin laitteet toimiakseen oikein ja optimaalisella tavalla. – Ilmalämpöpumppua tulee huoltaa säännöllisesti. Ihan ensimmäiseksi on hyvä tutustua laitteen valmistajan ohjeisiin ja noudattaa niitä, kertoo Rintamo. – Jos osakas on asennuttanut laitteen, hänen vastuullaan ovat laitteen ylläpitotoimet, kuten esimerkiksi suodattimien ja ulkoyksikön puhdistus. On hyvä muistaa, että varsinainen huolto kuuluu aina ammattilaiselle, Rintamo painottaa. Vahingon sattuessa osakas vastaa Ilmalämpöpumpun kunnon seuranta säännöllisesti on tärkeää myös siksi, että laitteen kondenssivesi voi väärään paikkaan kulkeutuessaan aiheuttaa vaurioita rakenteille. – Ilmalämpöpumppu voi aiheuttaa kosteusvaurion, jos kondenssivedet eivät poistu suunnitellusti, kertoo Rintamo. – Osakas vastaa muutostyönä asennetun ilmalämpöpumpun aiheuttamista vahingoista. Myös niissä tapauksissa, vaikka osakas olisi toiminut huolellisesti eikä mitään laiminlyöntiä huollon tai muun suhteen olisi tapahtunutkaan, summaa Rintamo. Artikkeli Kuka vastaa, jos osakkaan asentama ilmalämpöpumppu aiheuttaa vahingon? julkaistiin alunperin sivustolla Isännöintiliitto.
Hoitovastikkeiden nousuvauhti rauhoittunut
Kiinteistöliiton tuore selvitys kertoo, että asunto-osakeyhtiöiden hoitovastikkeiden nousuvauhti on tänä vuonna hidastunut. Kerrostaloissa hoitovastike on vuonna 2025 noussut keskimäärin vain 2,5 prosenttia ja rivitaloissa 3,5 prosenttia. Isännöintiliitto pitää kehitystä myönteisenä käänteenä usean vuoden rajumman kustannusnousun jälkeen. – Alueelliset ja taloyhtiökohtaiset erot ovat toki suuria, mutta isossa kuvassa tilanne on rauhoittunut. Maltillisempi kustannuskehitys lisää taloyhtiöiden taloudellista liikkumavaraa tulevia remontteja, investointeja ja ennakoimattomia menoja ajatellen. Tilanne mahdollistaa keskittymisen suunnitelmallisempaan kiinteistönpitoon ja talouden hallintaan, toteaa Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen. Taloyhtiöiden kannattaa pitää silmällä maksuvalmiuttaan ja vastikerästejään Vaikka tilanne on yleisesti ottaen vakautunut, Isännöintiliitto on huolissaan kyselyn tiedoista koskien taloyhtiöiden maksuvalmiuttaan ja vastikerästien kasvua. Noin viidesosa taloyhtiöistä pitää tilillään korkeintaan kuukauden hoitovastikkeita vastaavaa puskuria. – Tämä on liian vähän. Pieni kassa altistaa yhtiöt taloudellisille riskeille yllättävien kulujen ilmetessä. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että taloyhtiöllä kannattaisi olla puskuria 3–5 kuukauden hoitovastikkeita vastaava summa. Järkevä puskuri riippuu taloyhtiön kunnosta ja koosta. Pienissä korjausvelkaisissa yhtiöissä puskuria kannattaa olla suhteessa enemmän kuin suurissa uudiskohteissa, Rekonen sanoo. Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Maltillisempi kustannuskehitys lisää taloyhtiöiden taloudellista liikkumavaraa sivustolla Isännöintiliitto.
Putkiremontin jälkeenkin ongelmia? Näin viemärit voivat pettää ennen aikojaan
Viime vuosina on törmätty yhä useammin ongelmaan, jota ei pitänyt olla olemassa. Viemäriputket oireilevat pahasti, vaikka putkiremontit olisi tehty 90-luvun puolivälin jälkeen ja jopa 2010-luvulla. – On ollut huonosti vetäviä viemäreitä ja kaksi katastrofaalisen suurta viemäritukosta, joissa alimman huoneiston keittiön lavuaarista purskahtivat koko pystylinjan viemärivedet asuntoon. Molemmissa vahingot olivat noin 20 000–25 000 euroa. Kun viemäreitä tutkittiin, havaittiin, että viemärit olivat lähteneet ruostumaan sekä liitoskohdista että laajemmin sisäpuolelta. – Jokaiseen näistä kohteista tulee seurantatutkimus muutaman vuoden päähän, jossa sitten otetaan kantaa, minkälainen sukitus tarvitaan. Viemärit eivät tule kestämään sitä elinkaarta, joka niille on laskettu. Taloyhtiöiden osakkaat ovat vihaisia, koska putkien oletettiin kestävän puoli vuosisataa. Sukitus maksaa satoja tuhansia euroja pienessäkin kerrostaloyhtiössä. Lyhytikäiseksi jääneissä putkiremonteissa oli käytetty erittäin kokeneita suunnittelijoita ja valvojia. Putkivalmistajat olivat maailman suurimpia alallaan. Miten on mahdollista, että näin voi silti käydä? Osa viemäreistä ruosteessa Tekninen asiantuntija Kari Halmi putkistojen kuntotutkimuksia tekevältä Caverionilta on ollut alalla 22 vuotta ja myös kouluttaa uusia asiantuntijoita putkien kuntotutkimusten tekoon. Hän sanoo, että ilmiö on tuttu. – Samaa ongelmaa on 1990-luvun putkissa ja siitä noin 10–15 vuoden aikajanalla. Prosentuaalisesti ajattelisin, että 70 prosenttia ajan putkista on hyviä ja 30 prosentissa on sellaista, joka aiheuttaa jatkotutkimuksia, hän sanoo. Alalla tiedetään myös ongelman juurisyy: uusi materiaali, josta ei ollut ehtinyt kertyä kokemusta. Uudet pantaliitosvalurautaputket valmistettiin pallografiittivaluraudasta, ja niiden seinämän vahvuus oli noin 3–4 millimetriä. Aikaisempina vuosikymmeninä valurautaiset viemärit valmistettiin suomugrafiittivaluraudasta, ja putken seinämän vahvuus oli keskimäärin 8–9 millimetriä. Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Uusikin putkiremontti voi vaatia korjaamista – Miten on mahdollista, että viemärit eivät kestä niille laskettua elinkaarta? sivustolla Kotitalo.
Oma kasvihuone taloyhtiön pihaan – Onnistuuko?
Saako osakas rakentaa hallinnassaan olevalle piha-alueelle kasvihuoneen Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanervan asianajaja Tommi Leppänen? Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakas saa lähtökohtaisesti tehdä muutostöitä hallinnassaan oleviin ulko- ja sisätiloihin. Ulkotiloissa muutostyöoikeus on rajoitetumpi. Työstä on tehtävä muutostyöilmoitus taloyhtiölle. Ilmoitukseen kannattaa liittää kasvihuoneen suunnitelmat, kuten mitat, piirroskuva ja sijainti piha-alueella. Kunnan kaavoitus ja rakentamisohjeet on tärkeää huomioida kasvihuoneen suunnittelussa. Uuden rakentamislain mukaan alle 30 neliön piharakennuksille ei tarvita enää rakentamislupaa. Jos kasvihuone tulee lähelle katualuetta ja vaikuttaa näin katukuvaan, on kunnan kanta rakentamiseen hyvä varmistaa. Voiko taloyhtiö estää kasvihuoneen rakentamisen? Kyllä, perustellusta syystä. Yhtiön päätökseen vaikuttavat muutostöiden vaikutukset taloyhtiön turvallisuuteen ja asumismukavuuteen. Esimerkiksi lähellä asuinrakennusta sijaitseva piharakennelma voi aiheuttaa paloturvallisuusriskin. Jos kasvihuoneeseen tehdään sähkö- ja vesijohtovetoja, riskien määrä kasvaa. Taloyhtiön ohella myös muut osakkaat voivat kieltää kasvihuoneen rakentamisen, jos rakennelma vaikuttaa niihin olennaisesti. Kasvihuone ei esimerkiksi saa varjostaa naapurin pihaa. Haittaa ei saa aiheutua myöskään taloyhtiön viereisille naapureille. Taloyhtiö tarkastelee päätöstä tehdessään osakkaiden yhdenvertaisuutta. Jos yksi osakas saa luvan rakentamiseen, vastaava lupa tulisi myöntää myös muille osakkaille, joiden hallinnassa on vastaavanlainen piha-alue ja tarkoituksena on rakentaa vastaavan tyyppinen rakennus. Mitä kasvihuoneen rakentamisessa on huomioitava? Ennen rakennustöiden aloittamista on selvitettävä taloyhtiön sekä tarvittaessa myös naapuriyhtiön ja kunnan näkemys rakentamiseen. Rakentamisessa on noudatettava hyvää rakennustapaa, jotta kasvihuoneesta tulee kestävä ja turvallinen. Kustannusvastuu kaikista muutostyöhön liittyvistä kuluista on aina osakkeenomistajalla. Artikkeli Oma kasvihuone taloyhtiön pihaan – Onnistuuko? julkaistiin alunperin sivustolla Kotitalo.
Isännöitsijän työ ei lopu yhtiökokoukseen
Yhtiökokous on taloyhtiön vuoden tärkein päätöksentekohetki, mutta kokouksen päättyminen ei merkitse työn loppua – päinvastoin, isännöitsijälle se tarkoittaa kiireisen ja vastuullisen jälkityön käynnistymistä. Yhtiökokouksen jälkeen isännöitsijän tehtävänä on huolehtia siitä, että kaikki kokouksessa sovitut asiat kirjataan, viedään eteenpäin ja saatetaan käytäntöön niin hallinnollisesti kuin käytännön tasolla. Ensimmäisenä askeleena on yhtiökokouksen pöytäkirjan laatiminen ja siihen pöytäkirjan tarkastajien allekirjoitusten pyytäminen. Mikäli kokouksen yhteydessä järjestettiin hallituksen järjestäytymiskokous, myös siitä laaditaan pöytäkirja ja allekirjoitetaan. Näiden jälkeen dokumentit tallennetaan isännöintijärjestelmään. – Tämä on se kohta, johon hallituksen ja pöytäkirjojen tarkastajien kannattaisi kiinnittää huomiota, jotta asioiden hoito nopeutuisi. Nykyään lähes kaikkien asiakirjojen allekirjoitukset hoituvat sähköisesti ja pyyntö allekirjoittamaan tulee sähköpostilla. Kun ihmisille tulee paljon sähköpostia, on ymmärrettävää, että allekirjoituspyyntö voi jäädä huomaamatta tai unohtua arjen kiireessä. Järjestelmä toki lähettää tasaisesti muistutusviestin, mutta asia roikkuu isännöitsijän työpöydällä, kunnes kaikki ovat allekirjoittaneet pöytäkirjat, kertoo Isännöintiliiton vanhempi lakiasiantuntina Kristel Pynnönen Andersson. – Kun allekirjoitus viipyy, joutuu isännöitsijä usein lähettämään sähköpostia erikseen henkilölle, jotta viesti tulee huomatuksi ja allekirjoitus tehdyksi. Tämä lisää isännöitsijän työtä ja hidastaa taloyhtiön asioiden eteenpäin laittamista, lisää Pynnönen Andersson. Dokumentit kirjoihin ja kansiin Isännöitsijä pitää huolta dokumenttien tallentamisesta, jakamisesta sekä tietojen päivityksestä eri järjestelmiin yhtiökokouksen päätösten mukaisesti. – Dokumentit viedään isännöintiyrityksen järjestelmiin ja mahdolliselle taloyhtiösivulle. Jos taloyhtiön hallitukseen on tullut muutoksia, tiedot rekisteröidään kaupparekisteriin. Tärkeää on myös isännöintiyrityksen sisällä tiedottaminen päätöksistä, näin esimerkiksi kirjanpitäjä osaa lähettää osakkaille uudet vastikelaskelmat, sanoo Pynnönen Andersson. Yhtiökokoustiedote auttaa pysymään selvillä päätöksistä Yksi tärkeä isännöinnin tehtävä yhtiökokouksen jälkeen on yhtiökokoustiedotteen laatiminen osakkaille ja asukkaille. – Tyypillisesti tiedotetaan maksuihin liittyvät muutokset, kuten vaikkapa yhtiövastike-, sauna-, autopaikka- ja vesimaksut. Tiedotteessa tulee myös kertoa päätetyistä tulevista remonteista tai muista merkittävistä asioista, joilla on vaikutusta asukkaiden arkeen, kertoo Pynnönen Andersson. Puutelistalta asioita järjestykseen Yhtiökokouksessa nousee usein esille käytännön asioita, jotka kaipaavat huomiota ja kuntoon laittamista. – Isännöitsijä kerää keskustelun pohjalta listan, jonka toimittaa huollolle ja muille tarpeellisille tahoille. Listalta voi löytyä esimerkiksi pyyntö huollolle tyhjentää pyörävarasto vanhoista pyöristä ja asiasta tiedotus asukkaille, kertoo Pynnönen Andersson. – Yhtiökokouksen jälkeinen vaihe on ratkaiseva hetki, jossa päätöksistä siirrytään toimeenpanoon. Niissä tarvitaan tarkkuutta, selkeää tiedonkulkua ja tehokasta hallintoa. Isännöitsijän rooli on avainasemassa onnistuneessa toteutuksessa, korostaa Pynnönen Andersson. Artikkeli Isännöitsijän työ ei lopu yhtiökokoukseen julkaistiin alunperin sivustolla Isännöintiliitto.
Monenko hallituksen jäsenen tulee osallistua kokoukseen, jotta se on päätösvaltainen?
Taloyhtiön hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun kokoukseen osallistuu vähintään puolet hallituksen jäsenistä – ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty toisin. Yhtiöjärjestykseen on voitu kirjata jopa niin, että kaikkien hallituksen jäsenten pitää olla paikalla, jotta kokous on päätösvaltainen. Näin tiukka sääntö on harvinainen poikkeus, eikä edes välttämättä toimiva sääntö. Jos hallituksessa on kolme jäsentä, kokous on päätösvaltainen, kun siihen osallistuu kaksi jäsentä. Jos hallituksella on varajäseniä, kokous on lainvoimainen myös silloin, kun kokoukseen osallistuu yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä, eli kun yli puolet äänistä kannattaa päätöstä. Jokaisella hallituksen jäsenellä on yksi ääni. Tasatilanteessa ratkaisee puheenjohtajan ääni. Kaikki puheenjohtajat eivät kuitenkaan haluaisi käyttää ratkaisevaa ääntään, koska kokevat silloin päättäneensä asian yksin. Siksi suositellaan, että taloyhtiön hallituksessa olisi aina kolme tai viisi jäsentä, jotta äänet eivät menisi kiperissä tilanteissa tasan. Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Keltanokka: Monenko hallituslaisen pitää osallistua kokoukseen, jotta se on päätösvaltainen? sivustolla Kotitalo.
Voiko osakkaan pakottaa korjaamaan kylpyhuoneensa?
Kysyjä pohtii, pitääkö osakkaan remontoida kylpyhuone, joka uhkaa aiheuttaa taloyhtiöön vesivahingon vai voiko hän odottaa suunnitteilla olevaa linjasaneerausta? Taloyhtiömme osakkaan vanha kylpyhuone saattaa aiheuttaa taloyhtiössämme vesivahingon. Osakas odottaa vain linjasaneerausta, jolloin taloyhtiö maksaa remontin hänen puolestaan. Onko osakas laiminlyönyt kunnossapitovelvoitettaan? Muut osakkaat ovat itse korjanneet ja maksaneet kylpyhuoneremonttinsa aiemmin. Asunto-osakeyhtiölaki määrittelee, miten kunnossapitovastuu jakautuu taloyhtiön ja osakkaiden välillä, mikäli yhtiön yhtiöjärjestyksessä ei ole muuta määrätty kunnossapitovastuun jakautumisesta. Lain pääsääntönä on, että taloyhtiö vastaa kiinteistön ja rakennuksen kunnossapidosta siltä osin, kuin vastuu ei kuulu osakkaalle. Osakkaan vastuulla on puolestaan huolehtia osakehuoneistonsa sisäosista. Kylpyhuoneen osalta osakkaan vastuulla ovat muun muassa pinnoitteet, jos vedeneristeen päällä on erillinen pinnoite, kuten laatta ja kylpyhuoneen kalusteet. Yhtiön on puolestaan pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet, eli myös kylpyhuoneen vedeneriste on taloyhtiön vastuulla. Yhtiö on lisäksi velvollinen pitämään kunnossa lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Useimmiten kylpyhuoneen korjaustarve johtuu vedeneristeen pettämisestä, lattiakaivon vuotamisesta tai siitä, että kylpyhuoneen tekninen käyttöikä on tullut päätökseensä. Tällöin vastuu kylpyhuoneen korjaamisesta on taloyhtiöllä. Jos kylpyhuoneen korjaustarve johtuu taloyhtiön vastuulla olevan virheen korjaamisesta, kuten esimerkiksi siitä, että vanha muovimatto, joka toimii kylpyhuoneen ainoana vedeneristeenä, on rikki tai käyttöikänsä päässä, on kunnossapitovastuu taloyhtiöllä. Taloyhtiö ei voi tällöin velvoittaa osakasta suorittamaan korjauksia. Pelkästään se, että muissa huoneistoissa osakkaat ovat vapaaehtoisesti suorittaneet kylpyhuoneremontteja osakasremontteina ei riitä perusteeksi kunnossapitovastuusta poikkeamiseen. Kysymykseen vastasi asianajaja Marina Furuhjelm, Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva oy. Artikkeli Voiko osakkaan pakottaa korjaamaan kylpyhuoneensa? julkaistiin alunperin sivustolla Kotitalo.
Nautitaan kesästä pihoilla ja parvekkeilla, mutta muistetaan myös naapurit sekä turvallisuus
Suomen kesä on tunnetusti ihana, mutta lyhyt. Tänä vuonna kevät on antanut odottaa itseään ja kun sitten vihdoin on lämmin ja aurinkoinen ilma, asukkaat tulevat viettämään aikaa parvekkeille ja taloyhtiön pihalle. Parvekegrillaus jakaa mielipiteitä, mutta on lähtökohtaisesti sallittua. Grillaamisen katsotaan kuuluvan normaaliin elämään eikä parvekegrillaamista ole laissa kielletty. Vaikka grillaamista ei voida kieltää taloyhtiössä, kannattaa naapurit ja hyvät tavat huomioida. Lisäksi turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. – Edelleen monella on se käsitys, että parvekkeella ei saa grillata. Tämä juontaa ehkä juurensa vuosien taakse, jolloin se yleensä oli kiellettyä taloyhtiön järjestyssäännöissä. Nykyään parvekkeella grillaus on kuitenkin lähtökohtaisesti sallittua, kunhan se ei aiheuta vaaraa tai häiriötä, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo. – Toki taloyhtiö voi sen edelleen järjestyssäännöissään kieltää, mutta itse ajattelisin niin, että kun turvallisuudesta on huolehdittu ja naapurit otetaan huomioon, grillaaminen kannattaa sallia, lisää Rintamo. Kiinnitä huomiota turvallisuuteen Vuosittain sattuu vaaratilanteita tai jopa tulipaloja grillauksen seurauksena parvekkeella tai terassilla. – Vastuu turvallisuudesta on aina asukkaalla, jonka tulee huomioida paloturvallisuus. Grilliä ei koskaan saa jättää päälle vahtimatta ja vieressä kannattaa olla alkusammutukseen sopivat varustus, muistuttaa Rintamo. – Hiili- tai kertakäyttögrillit eivät sovellu parvekkeella grillaamiseen ja niiden käyttö on kielletty. Samoin pelleteillä lämpenevät pizzauunit. Ne ovat rinnastettavissa avotuleen ja sellaista ei parvekkeelle koskaan saa tehdä, täsmentää Rintamo. Taloyhtiön grillikota Osassa taloyhtiöitä on pihalla rakennettu grillikatos tai kota. Jos tila ei ole lukittava, voi eteen tulla kysymys siitä, saako kuka vain tulla pihalle ja käyttää taloyhtiön grilliä. – Lähtökohtaisesti tämä on kiellettyä, koska piha on taloyhtiön aluetta eikä julkista aluetta, sanoo Rintamo. Nykyään Isännöintiliitossa työskentelevä entinen isännöitsijä Anu Heimala kertoo, että aina joskus tällaisia tapauksia tulee vastaan, että taloyhtiön grillikatoksessa istuu muita kuin taloyhtiön asukkaita. – Itse lähtisin liikkeelle ja selvittämään tilannetta rauhallisella mielellä ja rennolla kysymyksellä vierailijalta, sanoo Heimala. – Voihan olla, että joku tarvitsee itselleen pienen hengähdystauon ja paikan, missä istua. Harvalla taloyhtiöllä on mitään sitä vastaan, jos taloyhtiön ulkopuoliset asukkaat joskus istuvat taloyhtiön grillikatoksessa, kunhan eivät sotke tai riko paikkoja. Eri asia ovat sitten selvät häiriöporukat, Heimala kertoo. – Asia, mikä välillä taloyhtiöissä unohtuu, että jos taloyhtiössä asuu nuoria, niin kyllä heillä on yhtäläinen oikeus käyttää grillikatosta, Heimala muistuttaa. The post Nautitaan kesästä pihoilla ja parvekkeilla, mutta muistetaan myös naapurit sekä turvallisuus appeared first on Isännöintiliitto.
Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin tulokset kertovat pitkistä laina-ajoista ja lykkääntyvistä korjauksista
Putkiremontti on taloyhtiölle iso investointi, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin mukaan lainaa otetaan yleensä 20–25 vuoden ajalle – ja se vaikuttaa suoraan taloyhtiön taloudellisiin mahdollisuuksiin myös tulevia korjauksia ajatellen. Nyt tehtävä putkiremontti vaikuttaa siis taloyhtiön ja sen osakkaiden talouteen vielä pitkään. Se vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon taloyhtiön on mahdollista saada lainaa muita mahdollisia suurempia korjauksia varten. – Tämän vuoksi on tärkeää tehdä jonkinlaiset suunnitelmat niin taloyhtiön korjauksille kuin taloudellekin mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Yhä useammat taloyhtiöt ovat alkaneetkin tätä tekemään, mikä on hieno asia. Putkiremonttiin ryhdytään barometrin mukaan yhä useammin sen takia, että taloyhtiön pitkän tähtäimen selvityksessä tai kunnossapitotarveselvityksessä on otettu kantaa remontin ajankohtaan. Tämä on järkevämpää kuin reagointi vasta sitten, kun putket jo vuotavat. kertoo Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen. Se, että putkiremonttia varten joudutaan ottamaan suuri laina, voi kuitenkin johtaa siihen, että muita peruskorjaushankkeita joudutaan sen takia lykkäämään. Barometri osoittaa, että näin on käynyt 13 %:ssa tänä vuonna raportoituja putkiremontteja. – Vaikka asumismukavuuden ja talon kunnon kannalta olisi monesti parasta remontoida putkiremontin yhteydessä myös esimerkiksi julkisivu, piha tai yhteiset tilat, on se joskus taloudellinen mahdottomuus. Pankki ei välttämättä pysty myöntämään riittävästi lainaa näiden kaikkien korjaamiseen lyhyen ajan sisällä, Rekonen toteaa. Putkiremontteja jää toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia Vielä isompi ongelma on kuitenkin se, että yhä useammassa taloyhtiössä putkiremonttia ei pystytä toteuttamaan lainkaan rahoitusvaikeuksien takia. Barometrin mukaan 19 %:lla isännöitsijöistä on hallinnoinnissaan kohteita, joissa putkiremontteja on jäänyt toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia. Osuus on mittaushistorian suurin. Taantuvilla ja väestöään menettävillä alueilla toimivien isännöitsijöiden keskuudessa osuus on peräti 36 %. – Monet taantuvilla alueilla sijaitsevat taloyhtiöt ovat takaisinmaksukykynsä ja vakuusarvonsa puolesta tilanteessa, jossa niiden on mahdotonta saada suurta taloyhtiölainaa putkiremonttia varten. Vaikeudet eivät kuitenkaan koske pelkästään syrjäisempien paikkakuntien taloyhtiöitä. Suuren taloyhtiölainan saaminen voi olla vaikeaa myös suurissa kaupungeissa, jos taloyhtiö esimerkiksi sijaitsee heikomman asuntokysynnän asuinalueella ja sillä on paljon korjausvelkaa, Rekonen sanoo. Kyselyyn vastasi yhteensä 156 isännöinnin ammattilaista, joista 95 raportoi myös tiedot viimeisimmästä putkiremontistaan. Kaikkiaan kyselyyn vastanneet hallinnoivat 2 800 taloyhtiötä. Tutustu Putkiremonttibarometrin tuloksiin >> Artikkeli julkaistiin nimellä Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin tulokset kertovat pitkistä laina-ajoista ja lykkääntyvistä korjauksista sivustolla Isännöintiliitto.
Miten usein taloyhtiön tulee tarkastaa palovaroittimet?
Isännöintiliiton pikakyselyssä 61 prosenttia isännöitsijöistä kertoi, että osassa heidän taloyhtiöistään palovaroittimet on jo vaihdettu taloyhtiön vastuulle ja 13 prosenttia kertoi näin olevan kaikissa kohteissaan. Varoittimien siirrosta sinällään ei kyselyn mukaan näyttäisi tulevan ongelmaa, kaikki taloyhtiöt ovat hyvässä vauhdissa, mutta isompi kysymys liittyy tarkastusväliin, joka aiheuttaa paljon kysymyksiä ja josta on ollut jopa väärää tietoa liikkeellä. Kyselyssä tulee esille, että monelle taloyhtiölle ja osin myös isännöitsijöille on epäselvää, miten usein taloyhtiön tulee testata ja tarkastaa palovaroittimet. Vastauksissa löytyy hajontaa, miten usein isännöitsijä ennakoi taloyhtiön tarkastavan varoittimet. Hajontaa löytyy vuoden välein tehtävän tarkastuksen ja virtalähteen käyttöiän päättymiseen välillä, jonka lisäksi osa taloyhtiöistä ei ole vielä miettinyt asiaa. Yleisessä keskustelussa asian tiimoilta ovat helposti menneet sekaisin taloyhtiön vastuu suhteessa asukkaan vastuuseen ja toisaalta ylitulkinnat siitä, miten usein taloyhtiön tulee käydä testaamassa palovaroittimet. On myös epäilty riittääkö etäluettavien varoittimien luenta ilman asunnossa käyntiä täyttämään taloyhtiön velvoitteet. — Lähtisin siitä, että tarkastus vuosittain on riittävää. Jos palovaroittimien virtalähde kestää useamman vuoden, voi pitempikin tarkastusväli olla mahdollinen. Ajoittain on kuitenkin varmistettava, että palovaroittimet ovat edelleen paikallaan ja että ne testatessa toimivat normaalisti, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo. – Markkinoilla on myös järjestelmiä, jotka mahdollistavat palovaroittimien toiminnan ja paikallaanolon seurannan etänä huoneistojen ulkopuolelta, jolloin asuntoon sisälle ei tarvitse mennä ollenkaan, lisää Rintamo. – Kun palovaroittimet tulevat taloyhtiön vastuulle ja taloyhtiö ne asentaa asuntoihin, olisi hyvä tehdä samalla kirjallinen suunnitelma siitä, milloin ja kenen toimesta varoittimet tarkastetaan. Näin siitä ei tule epäselvyyttä ja asia tulee tehtyä suunnitellusti, lisää Rintamo. – On hyvä muistaa kaiken keskustelun keskellä, että asukkaan vastuulle jää edelleen palovaroittimen säännöllinen testaaminen ja vikatilanteista ilmoittaminen. Asukkaille kannattaa antaa selkeät ohjeet oikeista toimintatavoista, Rintamo korostaa. Pienet taloyhtiöt Osassa pieniä taloyhtiöitä, esimerkiksi alle 10 hengen taloyhtiöissä, joissa melkein joka asunnosta joku on yleensä myös hallituksessa mukana, on mietitty uuden lain toteuttamistapoja. Tulisiko pienissä taloyhtiöissä hallituksen tai isännöitsijän kuitenkin kiertää kaikki asunnot? – Lakihan itsessään ei anna siihen ohjetta, miten taloyhtiön tulee vastuunsa täyttää käytännössä, sanoo Rintamo. – Pienissä taloyhtiöissä voisi ehkä olla mahdollista sellainenkin, että osakkaat lähettävät palovaroittimista valokuvat hallitukselle tai isännöitsijälle sovitusti ja vahvistavat samalla testanneensa, että varoittimesta lähtee ääni painaessa, lisää Rintamo. Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Miten usein taloyhtiön tulee uusien vastuiden myötä tarkastaa palovaroittimet? sivustolla Isännöintiliitto.
