Palovaroittimia koskevan uuden lain voimaan astumisen myötä monet taloyhtiöt, isännöitsijät ja huolto ovat törmänneet palovaroittimiin liittyvien huoneistokäyntien kautta ilmi tulevaan ongelmaan, asukkaan liialliseen palokuormaan huoneistossa. Taloyhtiöissä yksittäisten asuntojen paloriski liittyy yleensä huomattavaan tavarapaljouteen. Pahimmillaan tavaraa on huoneistossa lattiasta kattoon asti. Jos asunnossa esimerkiksi säilytetään paljon pahvilaatikoita, sanomalehtiä ja paljon sekalaista tavaraa, huoneiston palokuorma kasvaa. Palokuormalla tarkoitetaan asuntojen ja yleisten tilojen paloriskiä. – Isännöinnissä paloriskiasuntoihin törmätään varsin usein. Kentältä saamamme palautteen perusteella useimmiten paloriskitapaukset liittyvät tavaran hamstraukseen. Isännöintiin ilmoituksen mahdollisesta liiallisesta tavaramäärästä tekee yleensä huolto asuntokäynnin yhteydessä tai huolestunut naapuri. Ajoittain tavaramäärä voi nousta missä tahansa asunnossa, mutta paloriskitapauksissa kyse on yleensä pitkään jatkuneesta ongelmasta, joka vain pahenee ja johon tarvitaan usein ulkopuolista apua, kertoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo. – Kun isännöinnissä ja taloyhtiössä on herännyt huoli mahdollisesta paloriskiasunnosta, voidaan paikalle pyytää palotarkastaja, joka voi tarvittaessa antaa asukkaalle kehotuksen poistaa liika palokuorma asunnosta määräaikaan mennessä. Joissain kunnissa on tarjolla myös asumisneuvontaa, josta voi saada apua, sanoo Rintamo. Myös kuuma kesä saattaa johdattaa naapurin tavarapaljouden jäljille Liiallinen tavarapaljous saattaa tulla esille myös niin, että varsinkin kuumana kesänä, asunnosta alkaa leijailla voimakas tuoksu rappukäytävään. Kun hajun alkuperää selvitellään, huomataan asunnon palokuorma ja siivottomuus. – Tavaramäärän ollessa hallitsematon, joukossa saattaa olla myös roskapusseja, mistä alkaa syntymään kesäkuumalla hajuja, josta naapurit valittavat. Tällä tavoin voi tulla ilmi, että naapuri tarvitseekin apua hoitaakseen asioitaan ja pitääkseen asuntonsa turvallisena itselleen ja muille. Häiritsevien hajujen tapauksissa on hyvä olla yhteydessä isännöitsijään, sanoo Rintamo. Tavarapaljouden perimmäisinä syinä voivat olla sairaus, elämäntilanne tai muu vastaava elämän haaste. Tämän vuoksi saattaakin olla paikallaan miettiä myös huoli-ilmoituksen tekemistä, jotta asukkaalle saadaan tarvittavaa apua. Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Isännöinnin arjessa paloriskiasuntoihin törmätään usein – taustalla monesti tavaran hamstrausta sivustolla Isännöintiliitto.
Saako parvekkeelle laittaa verhot?
Monelle huoneistoparveke on kesällä oman asunnon jatke ja lisätila, jossa vietetään paljon aikaa. Osalla parveke korvaa jopa mökin ja parhaimmillaan tuo kesäkeitaan keskelle kaupunkia. Viimeistään keväällä sisustuslehdet täyttyvät inspiroivista kuvista, joissa parveke on viihtyisä tila. On viljelyslaatikkoa, grilliä ja riippukeinua. Sisustustrendit näkyvät siis parvekkeella, mutta saako oman parvekkeen taloyhtiössä sisustaa vapaasti ja oman maun mukaan? – Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kaikki mikä on parvekkeen sisäpuolella ja kaiteen alapuolella on sallittua, kunhan rakenteisiin ei kosketa, summaa Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo. Bambuverhoja ja tummennettuja laseja – kiellettyä vai sallittua? Nykyisissä uusissa taloissa suositaan usein läpinäkyviä kaidelaseja. Arkkitehtonisesti talon julkisivu on kaunis, mutta kun asukkaat muuttavat sisään, moni alkaa viritellä kaidelasiin näkösuojaa. Tämä voi johtaa taloyhtiössä riitoihin siitä, saako kaidelasin peittää bambuverholla, tummennetuilla kalvoilla tai muilla virityksillä, jolloin lopputuloksesta voi tulla mielenkiintoisen kirjava julkisivu. – Ottamatta kantaa ulkonäköön, niin kaikenlaisten verhojen ja näkösuojien laittaminen on sallittua, kun ne ovat parvekkeen sisäpuolella. Lähtökohtaisesti sisäpuolelle asennettavat näköesteet on sallittuja ja ulkopuolisille tarvitaan taloyhtiön ja ehkä myös viranomaisen lupa. Markiisia tai vastaavaa ei siis saa asentaa ilman lupaa, kertoo Rintamo. Turvallisuus ajaa sisustuksen edelle Vaikka kesäkukat ovat kauniita ja luovat viihtyisyyttä, pitää kukkaruukkujen ja muiden sisustustavaroiden olla parvekekaiteen sisäpuolella turvallisuussyistä. – Näin juuri erään taloyhtiön ranskalaisen parvekkeen kaiteella kaksi kukkaruukkua. Siinä on kyllä suuri vaara, että ne siitä putoavat jonkun ohikulkijan päähän ja aiheuttavat vaaratilanteen tai vamman. Eli kukat ja muut sisustustavarat tulee pitää kaiteen sisäpuolella, painottaa Rintamo. – Viime kädessä taloyhtiö vastaa turvallisuudesta, joten näissä tapauksissa taloyhtiön kannattaa ohjeistaa asukkaita, summaa Rintamo. Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Parvekkeen voi sisustaa haluamallaan tavalla, kunhan muistaa yhden asian sivustolla Isännöintiliitto.
Taloyhtiöissä joudutaan korjaamaan yhä uudempia putkia
Usein puhutaan, että putket kestävät 50 vuotta, mutta Isännöintiliiton vuoden 2024 Putkiremonttibarometri osoittaa, että putkistoja korjataan yhä uudemmissa taloyhtiöissä. Tämä on hyvä huomioida taloyhtiön korjauksia suunniteltaessa. Isännöintiliiton vuosittain toteuttaman Putkiremonttibarometri-kyselytutkimuksen tuoreista tuloksista selviää, että putkistoja on jouduttu jo korjaamaan 1980-, 1990- ja jopa 2000-luvuilla rakennetuissa taloyhtiöissä. Lähes neljännes barometriin raportoiduista putkiremonteista on tehty kiinteistöissä, jotka on rakennettu vuonna 1980 tai myöhemmin. Näistä remonteista kaikissa on uusittu käyttövesiputket. Osassa niistä on lisäksi uusittu viemäreitä. – Usein puhutaan, että taloyhtiön putkistot kestävät 50 vuotta. Keskimäärin näin varmaan onkin, mutta yhden keskiarvoluvun korostaminen peittää alleen suuren määrän kiinteistökohtaista vaihtelua sekä sen, että korjaustarve voi osua käyttövesiputkiin eri aikaan kuin viemäreihin. Tuore tutkimusdatammekin osoittaa, ettei 50 vuoden nyrkkisääntö läheskään aina valitettavasti päde. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun pohtii taloyhtiön tulevia korjaustarpeita. Kannattaa varautua siihen, että putket saattavat joskus vaatia korjaamista luultua aiemmin, toteaa Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen. Sopiva ajankohta putkiremontille selviää vain kuntotutkimuksella Se, kuinka pitkään putket kestävät, riippuu hyvin monesta tekijästä. Niitä ovat muun muassa putkien materiaali ja valmistustapa. Myös putkien liitoksilla sekä vedenkulutuksella kiinteistössä on merkitystä. Teknisestä näkökulmasta sopiva ajankohta putkiremontille voidaankin määrittää ainoastaan laadukkaalla putkiston kuntotutkimuksella. Sen avulla päästään kiinni siihen, missä kunnossa taloyhtiön putket todellisuudessa tällä hetkellä ovat ja kuinka kauan ne todennäköisesti tulevat kestämään. – Lopulta putkien korjaamisen ajoittaminen on kuitenkin kiinni siitä, mitä kussakin taloyhtiössä halutaan tehdä. Jotkut haluavat ennakoida ja korjata putket ennen kuin vuotoja ja vesivahinkoja ilmenee. Toiset taas haluavat niin sanotusti ajaa vanhan putkiston loppuun asti ja ryhtyvät suunnittelemaan putkiremonttia siinä vaiheessa, kun vanhat putket ovat jo aiheuttaneet vuoto- ja vesivahinkoja. Jälkimmäisen strategian valitsevien on kuitenkin syytä tiedostaa riskit ja huomioida, että putkivuodot ja niiden akuutit korjaukset aiheuttavat asumishaittaa ja lisäkuluja. Putkien ikä vaikuttaa myös vakuutuskorvauksiin, sillä vesivahinkojen korvauksiin tehdään ikävähennyksiä putkiston iän perusteella, Rekonen sanoo. Putkiremonttibarometriin vastasi yhteensä 194 isännöinnin ammattilaista, joista 121 raportoi myös tiedot viimeisimmästä putkiremontistaan. Kaikkiaan kyselyyn vastanneet hallinnoivat 4 000 taloyhtiötä. Tutustu tarkemmin barometrin tuloksiin >> Artikkeli Taloyhtiöissä joudutaan korjaamaan yhä uudempia putkia julkaistiin alunperin sivustolla Isännöintiliitto.
Sähköpotkulaudat taloyhtiön pihalla voivat olla ongelmallisia
Kesä ja yhteiskäyttöiset sähköpotkulaudat ovat täällä. Monelle sähköpotkulauta, tuttavallisemmin sähköskuutti, on helppo ja nopea menopeli, mutta väärin pysäköitynä ne saavat monet näkemään punaista. Vuokrasähköskuutilla ajaessa on hyvä muistaa, että skuuttia ei voi jättää taloyhtiön pihalle eikä tielle lojumaan. Lähtökohtaisesti taloyhtiön piha on yksityisaluetta ja ilman lupaa sinne ei saa jättää tai pysäköidä mitään kulkuneuvoja, ei siis myöskään vuokraskuutteja. Vuokraskuuttien käyttäjien tulee huomioida pysäköidessään pelastustiet, joille skuutteja ei saa jättää. Muutenkin skuuttaajien täytyy muistaa kanssakulkijat skuuttien sijoittelussa, jotta esimerkiksi pyörätuoleilla pääsee kulkemaan pihaympäristössä ja kaduilla, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo. Helsingin keskustassa on paljon alueita, joissa kaupunki on rajoittanut yhteiskäyttöisten sähköpotkulautojen pysäköintiä. Tästä on kerrottu liikennemerkein ja sallitut pysäköintialueet löytyvät myös operaattoreiden sovelluksesta. Ongelmia tulee yleensä keskustan ulkopuolella, jossa sähköskuutteja jätetään helpommin vääriin paikkoihin. – Jos mikään muu ei auta, voi taloyhtiö käsittääkseni pyytää vuokraskuuttien operaattoria merkitsemään taloyhtiön pihan alueeksi, johon skuuttia ei voi jättää. Toki tällainen pyyntö tulee tehdä jokaiselle yritykselle erikseen, sanoo Rintamo. Toinen vaihtoehto on osoittaa esimerkiksi kyltillä hyvä paikka skuuteille ja ohjata käyttäjiä jättämään skuutit yhteen paikkaan. – Itsekin käytän ja liikun paljon sähköskuutilla, ne ovat kaupungissa hyvä ja nopea kulkuneuvo, mutta tietenkään niiden paikka ei ole taloyhtiön pihalla tai keskelle tietä jätettyinä. Yhteiskäyttöskuuttaajana toivoisin, että kaikki skuuttien käyttäjät pysäköivät vastuullisesti sivuun. Skuuttien jättäminen häiritsevästi ja vaarallisesti johtaa ennen pitkään lisärajoituksiin ja jopa skuuttien täyskieltoihin, toteaa Rintamo Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Vuokraskuutti on nopea menopeli, mutta taloyhtiön piha ei ole sille oikea paikka sivustolla Isännöintiliitto.
Saako kerrostaloasuntoon laittaa ilmastointilaitteen?
Joka kolmas kerrostaloasunto lämpenee voimakkailla kesähelteillä yli 30 asteen lämpötilaan, mikä on saanut asukkaat ja taloyhtiöt miettimään ratkaisuja asumisolojen parantamiseksi. Millaisia ilmastointilaitteita taloyhtiön asuntoon saa asentaa? Ilmastointilaitteen, josta lähtee poistoputki ulos, voi ottaa käyttöön ilman erillisiä lupia, kunhan poistoputki johtaa olemassa olevasta aukosta, esimerkiksi ikkunasta, ulos. Ilmastointilaitteesta pitää huolehtia käyttöohjeiden mukaisesti ja laitteen alle pitää laittaa vuotokaukalo, jotta mahdolliset vuodot havaitsee heti. Näin toimimalla myös vakuutus todennäköisesti korvaa, jos jotain vahinkoa aiheutuu. Aina tulee kuitenkin tarkistaa omat vakuutusehdot ja vaikka kysyä omalta vakuutusyhtiöltä. Ilmalämpöpumpun asentaminen vaatii muutostyöilmoituksen tekemistä yhtiölle. Jos osakkaan huoneistoon kuuluu parveke, jolle ilmalämpöpumpun ulkoyksikön saa sijoitettua, voi taloyhtiö kieltää asentamisen vain jos siitä aiheutuu kohtuutonta haittaa. Jos taas ulkoyksikölle ei ole osakashallintaista paikkaa, voi yhtiö harkita, haluaako se myöntää lupaa asentamiselle. Lue myös: Taloyhtiön täytyy tarttua asuntojen liikaan kuumuuteen Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Lakipulma: Saako taloyhtiön asuntoon laittaa ilmastointilaitteen? sivustolla Kotitalo.
Kolmannes kerrostaloasunnoista lämpenee kesähelteillä yli 30-asteisiksi
Asuntojen ylilämpenemisestä saatiin tuoretta tietoa, kun Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu viime vuonna julkaisi aihetta käsittelevän tutkimuksensa tulokset. Hellekesänä 2021 neljässä prosentissa asunnoista lämpötila nousi yli asumisterveysasetuksessa määritellyn 32 celsiusasteen ylärajan. Kolmannes asunnoista lämpeni yli 30-asteiseksi, ja lähes kaikissa asunnoissa sisälämpötila ylitti hetkittäin 27 astetta. – Ylilämpenemisongelma koskee kaikenikäisiä asuntoja valtakunnallisesti. Vuoden 2012 jälkeen rakennetuissa taloissa lämpeneminen oli hieman muuta rakennuskantaa vähäisempää, mutta erot olivat hyvin pieniä, Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Juha Jokisalo kertoo. Tutkimus perustui vuosina 2020–2021 Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa sijaitsevista asunnoista kerättyyn lämpötiladataan. Tutkimuksessa oli molempina vuosina mukana yli 10 500 vuosina 1902–2016 valmistunutta kerrostaloasuntoa. Tampereen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Aalto-yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Filha ry:n (Finnish Lung Health Association) toteuttamissa Rail- ja Ilmira-tutkimuksissa puolestaan arvioitiin asuntojen ylilämpenemisen ja siihen liittyvien terveysongelmien lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä. – Käytimme ylilämpenemisen laskennallisessa mallinnuksessa ilmastonmuutosta kuvaavia RCP-skenaarioita. Optimistisimmallakin skenaariolla ylilämpeneminen lisääntyy, ja nyt lämpenemistrendi vaikuttaisi olevan tätä skenaariota voimakkaampi. Eniten ongelmia aiheutuu kivirakenteisissa kerrostaloissa. Niissä sisäilma lämpenee vielä hellejakson päätyttyä, koska rakennuksen massa varaa lämpöä ja luovuttaa sitä vähitellen, Jokisalo toteaa. Kuumuus on ongelma perusterveellekin Rail- ja Ilmira-tutkimuksissa tutkijana toiminut THL:n Virpi Kollanus pitää asuntojen ylilämpenemisen terveysvaikutuksia vakavina. Pahiten kuumuus koettelee yli 65-vuotiaita ja monia pitkäaikaissairauksia, esimerkiksi sydän-, hengitys-, munuais- ja muistisairauksia, sairastavia. Jatkuva kuumuus on terveysriski myös nuoremmille ja perusterveille, erityisesti pienille lapsille. – Kuumuus lisää selvästi ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden sairaalahoitojaksoja ja kuolleisuutta. Se on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Perustervekin voi kärsiä lämpösairauksista, kuten neste- ja suolavajeen aiheuttamasta lämpöuupumuksesta. Kuumuus myös lisää väsymystä ja tapaturmariskiä, heikentää unen laatua ja keskittymiskykyä, alentaa työtehoa ja voi pahentaa mielenterveysongelmia, Kollanus luettelee. Kollanus painottaa, että kuumuuden aiheuttamia terveysongelmia voi kehittyä jo huomattavasti ennen asumisterveysasetuksessa mainittua 32 asteen ylärajaa. – On vaikea sanoa, mikä on terveyden kannalta sisälämpötilan kriittinen yläraja. Tutkimustietoa aiheesta on niin vähän. Terveyshaittoja voi ilmetä kuitenkin jo 26–30 asteen lämpötilassa. Kollanuksen ja Jokisalon mielestä taloyhtiöissä pitää nyt pohtia keinoja asuntojen ylilämpenemisen ehkäisemiseksi. – Arviomme mukaan ylilämpenemisen aiheuttamat vakavat terveysongelmat saattavat jopa 3–4-kertaistua vuoteen 2050 mennessä, jos sopeuttavia toimenpiteitä ei tehdä. Vertailukohtana olemme käyttäneet vuosien 1999–2018 tilannetta, Kollanus sanoo. Terveyshaittoja voi ilmetä jo 26-asteiseksi kuumentuneessa asunnossa. Kuvitus: Berry Creative Ilmalämpöpumppu monesti paras ratkaisu Asuntojen ylilämpenemistä voidaan ehkäistä passiivisilla ja aktiivisilla toimilla. Passiivisiin keinoihin lukeutuvat muun muassa sälekaihtimien asentaminen ikkunoiden väliin sekä asunnon tuuletuksen ja rakennuksen ilmanvaihdon tehostaminen öisin. – Jos yhtiöön tehdään ikkunaremontti, kannattaa harkita aurinkosuojalasilla varustettuja ikkunoita ainakin aurinkoiselle julkisivulle. Talon julkisivun värilläkin on vaikutusta erityisesti huonosti lämpöeristetyissä vanhemmissa taloissa. Tumma julkisivu lämmittää rakennuksen sisätiloja vaaleaa tehokkaammin, Jokisalo sanoo. Passiiviset toimenpiteet eivät yksistään riitä estämään asuntojen ylilämpenemistä pitkittyvän helteen aikana. Tarvitaan lämpöpumpuilla toteutettavaa aktiivista jäähdytystä, erityisesti riskiryhmien suojaamiseksi. Jokisalon mukaan maalämpötaloissa viileää ilmaa voidaan kerätä maaperästä ja jakaa se asuntoihin ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Koneellisella poistolla tai painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa taloissa maaviilennys vaatisi kuitenkin suuren ilmanvaihtoremontin. – Kustannustehokkain ratkaisu on ilmalämpöpumppu. Sen avulla asuntoihin saadaan helteelläkin viihtyisät lämpöolosuhteet. Kätevintä on, jos taloyhtiö hankkii ilmalämpöpumput yhteishankintana. Haasteena toki ovat parvekkeettomat asunnot, joissa pumpun ulkoyksikön sijoittelu ei onnistu huomaamattomasti. Ilmalämpöpumppujen sijoitteluongelma tulisikin ratkaista lainsäädännöllä tai kaupunkikohtaisilla päätöksillä, Jokisalo sanoo. Kollanus näkee, että taloyhtiöiden tulisi etsiä ratkaisuja lämpöongelmaan myös rakennuksen ulkopuolelta. Samalla olisi tärkeä pohtia yhdessä ratkaisuja taloyhtiöissä asuvien vanhusten ja sairaiden auttamiseen. – Olisiko taloyhtiöiden piha-alueille mahdollista luoda viher- ja vesirakentamisella viihtyisiä varjopaikkoja, joissa asukkaat voisivat helteillä vilvoitella? Entä, millaisia yhteisöllisiä tapoja taloyhtiöt voisivat kehittää yksinäisten vanhusten auttamiseksi helteillä, Kollanus pohtii. Onko asuntosi kesällä kuin pätsi? Lue vinkit helteeltä suojautumiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta thl.fi/helle. Artikkeli Kolmannes kerrostaloasunnoista lämpenee kesähelteillä yli 30-asteisiksi julkaistiin alunperin sivustolla Kotitalo.
Grillaaminen parvekkeella on sallittua, kunhan muistaa huomioida turvallisuuden
Herkullinen grillin tuoksu leijailee pitkälle kadulle asti, selvästi joku on grillauspuuhissa taloyhtiössä. Ja mikäs siinä on grillatessa, kun kesä on parhaimmillaan! Mutta toinen naapuri on eri mieltä, taas se kamala grillin käry tulee joka tuutista! Grillaamisen katsotaan kuuluvan normaaliin elämään eikä parvekegrillaamista ole laissa kielletty. Vaikka grillaamista ei voida kieltää taloyhtiössä, kannattaa naapurit ja hyvät tavat huomioida. Lisäksi turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. – Vastuu turvallisuudesta on aina asukkaalla, jonka tulee huomioida paloturvallisuus. Tänä vuonnakin on jo sattunut grillatessa tulipalo terassilla, joka ei onneksi ehtinyt levitä. Grilliä ei koskaan saa jättää päälle vahtimatta ja vieressä kannattaa olla alkusammutukseen sopivat varustus, muistuttaa Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo. – Hiili- tai kertakäyttögrillit eivät sovellu parvekkeella grillaamiseen ja niiden käyttö on kielletty. Samoin pelleteillä lämpenevät pizzauunit. Ne ovat rinnastettavissa avotuleen ja sellaista ei parvekkeelle koskaan saa tehdä, täsmentää Rintamo. Naapurisovun takia on hyvä muistaa, että yörauha kuuluu kaikille klo 22–07. Samoin kohtuus tässäkin asiassa. Harva naapuri hermostuu silloin tällöin tulevasta grillin hajusta, mutta päivittäin tuleva savu on monelle liikaa. – Itse ajattelisin niin, että hienoa, jos perheet laittavat yhdessä ruokaa ja kerääntyvät yhteisen grillipöydän ääreen. Kun turvallisuudesta ja kohtuudesta on pidetty huolta, ei ole mitään syytä olla kieltämässä parvekegrillausta. Naapuria kannattaa muistaa joskus grilliherkuilla tai pyytää mukaan, Suomen lyhyttä kesää ei kannata käyttää riitelyyn, summaa vielä Rintamo. Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Oman elämänsä MasterChef voi grillata taloyhtiössäkin, kunhan muistaa huomioida turvallisuuden sivustolla Isännöintiliitto.
Irroita käyttämättömän sähkökiukaan sulake ja vältä tulipalo
Saunapaloja on viime vuosina tapahtunut Suomessa noin 200–300 vuodessa. Pahimmillaan saunasta alkanut tulipalo voi olla iso tragedia, jossa menetetään ihmishenkiä. Saunan turvalliseen käyttöön pitäisikin kiinnittää huomiota. – Vaikka suomalaiset ovatkin tunnetusti kovia saunomaan, taitaa huoneistokohtainen sauna olla kuitenkin monella asukkaalla nykypäivänä satunnaisessa käytössä tai saunaa ei käytetä ollenkaan. Varsinkin tilanteessa, missä saunaa ei käytetä, käy usein niin, että saunaan alkaa kerääntyä tavaraa tai sitä käytetään jopa varastona. Näissä tilanteissa palovaaran riski kasvaa, kertoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo. – Lähtökohtaisesti saunassa ei tule säilyttää mitään tavaraa ja kiuasta tulee käyttää vain saunomiseen. Suosittelen irrottamaan saunan sulakkeen ainakin tapauksissa, joissa saunaa ei käytetä säännöllisesti, kiuas on vanha, sähkökiukaan käyttöön liittyviä riskejä ei tunneta tai saunan kytkin on lattian alatasossa ja perheessä on pieniä lapsia tai lemmikkejä. Näin sauna ei voi mennä vahingossakaan päälle ja aiheuttaa saunapaloa, sanoo Rintamo. Pelastuslakiin on tulossa myös kaivattuja parannuksia. Vuoden 2026 alusta lähtien palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuu siirtyy kaikissa asunnoissa asukkailta rakennuksen omistajille. – Asukkaan vastuulle jää jatkossa ainoastaan ilmoittaa vioista, kuten pariston loppumisesta, sekä huolehtia laitteen testaamisesta. Palovaroittimia koskevan vastuun siirtyminen taloyhtiölle parantaa jatkossa koko kiinteistön turvallisuutta, summaa lopuksi Rintamo. Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Saunapaloja voidaan estää yksinkertaisella kikalla sivustolla Isännöintiliitto.
Taloyhtiön remontinaikaisista vastuista sovittava tarkasti
Kiinteistöliiton lakiasiantuntija Tapio Haltian mukaan asumisen tulee olla turvallista myös isomman yhtiöremontin aikana. Esimerkiksi asuntojen sisälämpötilan ja sisäilman laadun tulee olla kunnossa. Hetkellinen asumishaitta, esimerkiksi melun ja lämpötilavaihteluiden osalta, kuitenkin sallitaan. – Vastuu asumisturvallisuudesta kiinteistössä on aina kiinteistön omistajalla eli taloyhtiöllä ja sen hallituksella. Urakoitsija kuitenkin vastaa aina samalla kuitenkin oman henkilöstönsä työturvallisuudesta, Haltia sanoo. Taloyhtiö voi siirtää tehtäviä remontin turvallisuusjärjestelyistä urakoitsijalle ja turvallisuuskoordinaattorille. Turvallisuuskoordinaattori suunnittelee onnettomuuksien, terveyshaittojen sekä varkauksien ja murtojen ennaltaehkäisemiseksi tehtävät toimenpiteet ja valvoo, että turvallisuusmääräyksiä noudatetaan. Jos koordinaattori havaitsee turvallisuusongelmia, hänen tulee tilanteen vaatiessa pystyä jopa keskeyttämään työmaan toiminta. Haltia painottaa, että vastuualueista ja korvausvastuista on tärkeää sopia tarkasti urakka-asiakirjoissa. Muuten taloyhtiö voi joutua vahinkotapauksissa kantamaan vastuuta. – Materiaalivahingoissa vastuunalainen henkilö voi joutua rahalliseen korvausvastuuseen. Henkilövahingoissa rikosvastuuseen joutuminenkin on mahdollista. Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Taloyhtiö voi joutua vastuunkantajaksi, jos yhtiöremontin korvausvastuista ei sovita sivustolla Kotitalo.
Asunnossa on liian kuuma – mikä avuksi?
Suomessa on meneillään ennätysmäinen hellejakso. Lomalaiset kiittävät ja nauttivat, mutta moni taloyhtiössä asuva tuskailee päivästä toiseen jatkuvan kuumuuden kanssa, joka pahimmillaan vie voimat. Tänä vuonna helteet saapuivat jo toukokuussa ja näyttävän jatkuvan vielä hyvän aikaa. Pidempi helleaalto nostaa sisälämpötiloja merkittävästi, kun koko talo ehtii päivien kuluessa lämmetä. Monissa taloyhtiökohteissa ei ole jäähdytysjärjestelmää, jolloin viilennys jää asukkaan ratkaistavaksi. Miten tulevaisuuden lisääntyviä lämpöaaltoja voidaan ottaa huomioon taloyhtiössä ilman suuria jäähdytysinvestointeja? – Taloyhtiön puut ja kasvillisuus on pitkään nähty vain esteettisenä asiana. Niillä tulee kuitenkin olemaan iso merkitys ja hyötyjen odotetaan vain korostuvan ilmaston muuttuessa; lämpötilojen noustessa ja sateiden runsastuessa. Parhaimmillaan puut voivat laskea lämpötilaa useita asteita sekä auttavat hulevesien hallinnassa, kertoo Isännöintiliiton vastuullisuuspäällikkö Liina Länsiluoto. Kuumuus voi nousta varsinkin etelän puoleisissa asunnoissa tukalaksi. – Jos asunnossa on todella kuuma, yksi hyvä vinkki on lähteä ulos taloyhtiön pihalle, jos se suinkin on mahdollista. Ulkona käy kuitenkin yleensä aina pieni tuulenvire ja jos taloyhtiön pihalla on isoja puita, voi puiden alla olla huomattavasti viileämpää kuin paahteessa. Taloyhtiön kannattaakin pihasuunnittelussa ottaa huomioon varjoisten paikkojen mahdollistaminen pihalle ja istuinryhmien sijoittaminen myös puiden alle, vinkkaa Länsiluoto. Kiinteistökohtaiset viilennysjärjestelmät yleistyvät uusissa kerrostaloissa pikkuhiljaa, mutta ovat olemassa olevissa taloissa harvinaisia. Isännöintiliiton yhdessä Granlund Oy:n kanssa tekemä taulukko näyttää erilaisten jäähdytysjärjestelmien erot kootusti. – Käytännössä asuntokohtainen ilmalämpöpumppu on se yleisin ratkaisu edelleen. Niiden asentaminen onnistuu parhaiten parvekkeelle piiloon katseilta. Taloissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, voi öisin käyttää tehostettua ilmanvaihtoa eli niin sanottua yötuuletusta. Maalämpöjärjestelmän yhteyteen tehty maaviilennys tai kaukolämpöyhtiön palveluna saatava kaukokylmä ovat tehokkaita, mutta myös suhteellisen kalliita ratkaisuja. Tulevaisuus näyttää, yleistyvätkö ne myös kerrostaloissa. Asukas voi itse vaikuttaa sisälämpötilaan parilla niksillä Moni turvautuu kesällä ilmalämpöpumppuun asuntokohtaisena viilennyskeinona. Viime vuosina onkin koettu lähes buumi ilmalämpöpumppujen asennusten osalta. Suurimmassa osassa asuntoja ei kuitenkaan ole ilmalämpöpumppua eikä kaikkiin asuntoihin sellaista ole edes mahdollista asentaa. Miten sitten lämpöä voisi torjua kotikeinoin? – Meillä on tyypillinen kerrostaloasunto, jossa lämpötila nousee korkeaksi kesähelteillä. Ilmalämpöpumppua asunnossa ei ole eikä taloyhtiössä jäähdytysjärjestelmää. Kun aurinko alkaa paistamaan suljen sälekaihtimet, jonka lisäksi laitan vielä erillisen pimennysverhon ikkunaan. Tämä blokkaa hyvin lämpöä. Ikkunat kannattaa pitää kiinni iltaan saakka, muuten ulkoa tulee sisälle kuumaa ilmaa. Vasta kun lämpötila on selvästi laskenut, kannattaa avata ikkunat ja tuuletta, aina parempi jos saa tuuletettua ristivedon avulla. Uunin tai saunan lämmitystä kannattaa vältellä. Näillä helpoilla keinoilla voi parhaimmillaan saada asteita alemmas. Jo parin asteen viilennys helpottaa oloa, summaa Isännöintiliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Vaaja. Lue lisää jäähdytysjärjestelmistä >> Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Kesähelteillä monessa asunnossa on tukalan kuuma – mikä avuksi? sivustolla Isännöintiliitto.