Kun lämmityskausi alkaa, moni huomaa ensimmäisenä patterien tuntuvan viileiltä tai asunnon lämpötilan vaihtelevan. Kylmä patteri ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että lämmityksessä olisi vikaa. Vesikiertoisen patterin lämpötila vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon huone tarvitsee sillä hetkellä lämmitystä. Jos asunnossa tuntuu kylmältä, kannattaa ensin tarkistaa muutama yksinkertainen asia ja mitata huoneen lämpötila. Jos asunto jää liian viileäksi tai patteri ei toimi normaalisti, asiasta ilmoitetaan taloyhtiön huoltoon. Miksi patteri on kylmä? Vesikiertoisen patterin ei kuulu olla jatkuvasti kuuma. Patteritermostaatti säätelee patteriin kulkevan lämpimän veden määrää huoneen lämpötilan perusteella. Kun huoneessa on riittävän lämmintä, termostaatti vähentää tai katkaisee veden virtauksen ja patteri viilenee. Patteri voi siis tuntua käteen jopa kylmältä samalla, kun huoneen lämpötila on aivan sopiva. Patterin tehtävänä ei ole olla kuuma, vaan pitää huone tavoitelämpötilassa. Myös patterin eri osat voivat olla eri lämpöisiä. Vesikiertoisessa patterissa vesi jäähtyy kiertäessään patterin läpi, joten koko patteripinnan ei tarvitse tuntua yhtä lämpimältä. Jos huone sen sijaan on selvästi viileä ja patteri pysyy kokonaan kylmänä, lämmityksen toiminta on syytä tarkistaa. Patteri ei lämpene – tarkista nämä ensin Ennen vikailmoituksen tekemistä kannattaa tarkistaa termostaatin asento. Jos samassa huoneessa on useita pattereita, niiden termostaatit kannattaa pitää suunnilleen samassa asennossa. Patterin ja termostaatin ympärillä pitää myös päästä kiertämään ilmaa. Pitkät verhot, patterin eteen sijoitettu sohva tai muu suuri huonekalu voivat estää lämmön leviämistä huoneeseen. Jos termostaatti jää verhon tai huonekalun taakse lämpimään ilmataskuun, se voi myös tulkita huoneen todellista lämpimämmäksi ja vähentää patterin lämmitystä liian aikaisin. Termostaattia ei myöskään kannata kääntää jatkuvasti edestakaisin sen mukaan, miltä patteri käteen tuntuu. Olennaisempaa on huoneen todellinen lämpötila. Miten asunnon lämpötila mitataan oikein? Jos asunnossa tuntuu kylmältä, lämpötila kannattaa mitata ennen vikailmoituksen tekemistä. Mittaria ei pidä sijoittaa ikkunalaudalle, aivan ulkoseinän viereen, patterin yläpuolelle tai muuhun paikkaan, jossa paikallinen lämpötila poikkeaa huoneen normaalista oleskelualueesta. Huoneilman lämpötilaa arvioitaessa mittaus tehdään oleskeluvyöhykkeeltä. Käytännössä mittari kannattaa sijoittaa noin metrin korkeudelle lattiasta paikkaan, joka kuvaa mahdollisimman hyvin huoneen tavallista oleskelualuetta ja jossa mittaukseen eivät suoraan vaikuta patteri, auringonpaiste, ikkuna tai muu lämmön tai kylmyyden lähde. Yksittäisen hetken lukeman sijasta lämpötilaa kannattaa seurata jonkin aikaa. Ulkolämpötilan vaihtelu ja esimerkiksi auringonpaiste voivat vaikuttaa asunnon lämpötilaan päivän aikana. Mikä on sopiva lämpötila asunnossa? Asuinhuoneiden lämpötilaksi suositellaan lämmityskaudella yleensä noin 20–22 astetta. Makuuhuoneessa moni viihtyy hieman viileämmässä. Kokemus lämpötilasta on yksilöllinen. Sama 21 asteen huonelämpötila voi tuntua yhdestä sopivalta ja toisesta viileältä. Vedon tunne, kylmät lattia- ja seinäpinnat sekä ilmankosteus vaikuttavat myös siihen, miltä huoneessa tuntuu. Jos asunnon lämpötila jää jatkuvasti selvästi tavanomaista alhaisemmaksi, asia kannattaa ilmoittaa taloyhtiön huoltoon. Pelkkä patterin lämpötilan tunnustelu ei riitä lämmitysongelman arvioimiseen, vaan olennaista on huoneessa toteutuva lämpötila. Patteri lorisee tai suhisee – saako patterin ilmata itse? Jos patterista kuuluu jatkuvaa lorinaa tai sen yläosa jää kylmäksi, järjestelmässä voi olla ilmaa. Taloyhtiön vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään kuuluvan patterin ilmaamista ei kuitenkaan kannata ryhtyä tekemään omin päin. Patterista voi ilmaamisen yhteydessä päästä vettä, ja toimenpide vaikuttaa taloyhtiön yhteiseen lämmitysjärjestelmään. Ilmaustarpeesta kannattaa siksi ilmoittaa huoltoyhtiölle tai muulle taloyhtiön lämmitysjärjestelmän hoidosta vastaavalle taholle. Jos useissa asunnoissa tai kokonaisessa rakennuksen osassa esiintyy samanaikaisesti lämmitysongelmia, syy voi olla yksittäisen patterin sijasta koko lämmitysjärjestelmän säädöissä tai toiminnassa. Milloin kylmästä asunnosta kannattaa ilmoittaa huoltoon? Huoltoon kannattaa tehdä vikailmoitus, jos asunnon lämpötila jää jatkuvasti liian matalaksi normaalista lämmityksestä ja omista tarkistuksista huolimatta. Samoin kannattaa toimia, jos patteri ei lämpene lainkaan huoneen viiletessä, patterista kuuluu jatkuvaa lorinaa tai useampi patteri toimii poikkeavasti. Vikailmoituksessa kannattaa kertoa mahdollisimman tarkasti, missä huoneessa ongelma esiintyy ja millaisia lämpötiloja siellä on mitattu. Mitattu lämpötila antaa huollolle huomattavasti enemmän tietoa kuin pelkkä ilmoitus siitä, että asunnossa tuntuu kylmältä. Taloyhtiön lämmitysjärjestelmän tarkoituksena on pitää asunnot asianmukaisessa lämpötilassa mahdollisimman tasaisesti. Jos ongelma koskee useita asuntoja, lämmitysjärjestelmän toimintaa ja tasapainotusta voi olla tarpeen selvittää laajemmin. Asunnossa kylmä? Toimi näin Kylmältä tuntuva patteri ei siis yksin ole merkki lämmitysongelmasta. Jos huonelämpötila on sopiva, patteri tekee tehtävänsä, vaikka se ei tuntuisi käteen lämpimältä. Jos myös asunto on kylmä, ongelma kannattaa selvittää taloyhtiön kautta.
Osakas ei maksa vastiketta – mitä vastikerästeistä seuraa taloyhtiölle?
Väestön väheneminen, osakkaiden maksuvaikeudet ja taloyhtiöiden rahoitusongelmat sekä korjausvelka voivat muodostaa yhä useammassa taloyhtiössä vaikean yhtälön. Erityisesti muuttotappioalueilla maksukykyisten osakkaiden joukko voi pienentyä samaan aikaan, kun korjaustarpeet kasvavat ja rahoituksen saaminen vaikeutuu. Pahimmillaan taloyhtiössä joudutaan arvioimaan, onko toiminnan jatkamiselle enää realistisia edellytyksiä. Alueiden eriytyminen on iso haaste taloyhtiöille. Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen ovat merkittäviä asumiseen vaikuttavia trendejä. Tulevaisuudessa monen alueen asukasluku pienenee huomattavasti. Muuttotappioalueilla taloyhtiöiden väki ikääntyy ja vähenee. Kun maksukykyiset osakkaat vähenevät ja samalla muut ongelmat kasaantuvat, taloyhtiö voi olla mahdottoman yhtälön edessä. – Isännöintiliiton lakineuvontaan tulevissa yhteydenotoissa näkyy selvästi yhä vaikeampien tilanteiden lisääntyminen. Osassa taloyhtiöistä joudutaan oikeasti arvioimaan, onko toiminnan jatkamiselle enää edellytyksiä. Silloin voidaan pohtia hallittua alasajoa tai konkurssia, kertoo Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama. Muut osakkaat joutuvat maksamaan maksukyvyttömän osakkaan osuuden Jos osakas ei pysty maksamaan vastikkeitaan, taloyhtiö voi ottaa huoneiston hallintaansa. Taantuvilla alueilla tämä ei kuitenkaan usein ratkaise tilannetta, koska hallintaanotosta saatava vuokra ei kata kuluja tai huoneistoa ei saada lainkaan vuokrattua. – Taloyhtiölle syntyy rahoitusvaje, joka tarkoittaa sitä, että muiden osakkaiden vastikerasitus kasvaa entisestään eli he joutuvat maksamaan myös tämän osakkaan osuuden. Vaikea tilanne pahenee nopeasti, jos tilanne johtaa yhä useamman osakkaan maksuvaikeuksiin ja rästeihin, kuvailee Valkama. – Joissain taloyhtiöissä on liikehuoneistoja, jotka saattavat maksaa jopa useita kymmeniä prosentteja kaikista vastikkeista. Jos tällaisen huoneiston omistaja jättää vastikkeet maksamatta, ollaan nopeasti ongelmissa. Tilanne voi tulla eteen äkillisestikin, jos omistajana on osakeyhtiö, joka menee konkurssiin. Pahimmassa tapauksessa konkurssi raukeaa varojen puutteessa. Taloyhtiöiden talouden hidas haurastuminen Yhtäältä osakkaiden maksuvaikeudet ovat lisääntyneet talouden taantumassa, mutta samalla myös taloyhtiöiden talousvaikeudet, joka on laajempi ilmiö ja johon liittyvät rahoituksen haasteet sekä alueellinen eriytyminen. – Tällaisia varoitusmerkkejä taloyhtiötasolla voivat olla erääntyneiden saatavien kasvu, kasvava korjausvelka, hoitokuluihin käytettävät pääomavastikkeet, puskurien puute ja heikko maksukyky, listaa Valkama. – Taloyhtiön toiminnan jatkuvuuden epävarmuus kehittyy yleensä pitkän ajan kuluessa, tiivistää Valkama. – Tilanteen ratkaisemiseksi ei ole yhtä oikeaa ja helppoa vastausta. Yleisesti voidaan sanoa, että havaittuihin ongelmiin kannattaa tarttua ripeästi, seurata saatavia, selvittää osakkaiden näkemyksiä tulevaisuuden suhteen ja arvioida realistisesti taloyhtiön korjaus- ja taloussuunnitelmaa. Joskus voi olla paras vaihtoehto se, että taloyhtiö ajetaan hallitusti ja hitaasti alas. Silloin asukkaat voivat asua kodeissaan mahdollisesti pitkäänkin, mutta kalliisiin remontteihin ei enää lähdetä, jolloin tiedostetaan, että lopulta asuinrakennuksen käyttöikä on tiensä päässä ja asuminen loppuu, kuvailee Valkama. The post Kun maksajat vähenevät, taloyhtiö voi ajautua mahdottomaan yhtälöön appeared first on Isännöintiliitto.
Ikkunat huurtuvat – miksi ikkuna huurtuu ja milloin siitä pitää huolestua?
Syksyn viileät yöt tuovat monessa kodissa mukanaan tutun ilmiön: ikkunaan ilmestyy kosteutta tai kokonainen lasipinta näyttää huurtuneelta. Ikkunan huurtuminen ei kuitenkaan aina tarkoita, että ikkunassa tai rakennuksessa olisi vikaa. Oleellista on katsoa, missä kohdassa ikkunaa kosteus on. Sisäpinnalle, ulkopinnalle ja ikkunalasien väliin muodostuva kosteus kertoo eri asioista. Miksi ikkuna huurtuu? Ikkuna huurtuu, kun riittävän kostea ilma kohtaa kylmän pinnan ja ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy vedeksi. Syksyllä ilmiö yleistyy, kun ulkolämpötila laskee ja ikkunapinnat viilenevät. Huurtumiseen vaikuttavat muun muassa sisäilman kosteus, ulkolämpötila, ilmanvaihto, ikkunan rakenne ja se, pääseekö lämmin huoneilma kiertämään ikkunan edessä. Yksittäinen huurtunut ikkuna ei siis vielä kerro ongelmasta. Ensimmäiseksi kannattaa selvittää, mille lasipinnalle kosteus muodostuu. Ikkuna huurtuu sisäpuolelta Jos kosteutta muodostuu ikkunan huoneenpuoleiselle pinnalle, sisäilman kosteus tiivistyy kylmälle lasille. Ilmiötä voi esiintyä erityisesti kylmällä säällä tai silloin, kun asunnon sisäilman kosteus on korkea. Kosteutta syntyy tavallisessa asumisessa esimerkiksi suihkussa käymisestä, ruoanlaitosta ja pyykin kuivattamisesta. Jos ilmanvaihto ei poista kosteutta riittävästi, sitä voi alkaa tiivistyä ikkunoille. Myös ilmankierto ikkunan edessä vaikuttaa asiaan. Paksut verhot, ikkunan eteen sijoitetut suuret huonekalut tai ikkunalaudalla olevat tavarat voivat estää lämpimän huoneilman pääsyn lasipinnalle. Jos ikkunoiden sisäpinnoille kertyy toistuvasti runsaasti vettä, asiaa kannattaa selvittää. Jatkuva kosteus voi vaurioittaa ikkunan rakenteita ja olla merkki liian korkeasta sisäilman kosteudesta tai ilmanvaihdon puutteista. Ikkuna huurtuu ulkopuolelta Ulkopinnalta huurtunut ikkuna näyttää helposti huolestuttavalta, mutta syy voi olla päinvastoin varsin harmiton. Hyvin lämpöä eristävän ikkunan uloin lasi voi pysyä viileänä, koska sisältä ei karkaa paljon lämpöä lämmittämään sitä. Sopivissa sääolosuhteissa ulkoilman kosteus voi tällöin tiivistyä lasin ulkopinnalle. Ilmiötä esiintyy etenkin kirkkaina ja kosteina öinä sekä aamuisin. Huuru yleensä häviää itsestään ilman lämmetessä tai sääolosuhteiden muuttuessa. Ulkopinnan ajoittainen huurtuminen ei siten yleensä edellytä mitään toimenpiteitä. Entä jos ikkuna huurtuu lasien välistä? Lasien välissä näkyvän kosteuden merkitys riippuu ikkunan rakenteesta ja siitä, missä välissä kosteus sijaitsee. Perinteisessä avattavassa kaksipuitteisessa ikkunassa ulko- ja sisäpuitteen väliseen tilaan voi tietyissä olosuhteissa muodostua kosteutta esimerkiksi ilmavirtausten ja tiiviyden vuoksi. Jos ilmiö on jatkuvaa tai voimakasta, ikkunan tiivisteiden ja rakenteen kunto kannattaa tarkistaa. Eristyslasielementin sisälle eli suljettujen lasien väliin muodostuva huuru on eri asia. Jos kosteutta näkyy paikassa, jota ei voi pyyhkiä kummaltakaan puolelta pois, eristyslasielementin tiiveys on voinut pettää. Tällöin asia kuuluu selvitettäväksi. Mitä asukas voi tehdä, jos ikkunat huurtuvat? Jos ikkunat huurtuvat sisäpuolelta, kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa tavalliset asumiseen ja ilmanvaihtoon liittyvät asiat. Ilmanvaihtoventtiilien pitää olla avoinna ja puhtaina, eikä niitä pidä tukkia vedon estämiseksi. Peseytymisestä ja ruoanlaitosta syntyvän kosteuden pitäisi päästä poistumaan asunnosta. Ikkunan edessä kannattaa myös antaa ilman kiertää. Verhoja ei tarvitse poistaa, mutta hyvin tiiviisti ikkunan eteen vedetty paksu verho voi viilentää lasipintaa entisestään. Lasille tiivistynyt vesi kannattaa kuivata pois, jotta se ei jää pitkäksi aikaa ikkunan karmeille tai muihin rakenteisiin. Milloin huurtuvasta ikkunasta kannattaa ilmoittaa taloyhtiölle? Taloyhtiölle tai isännöintiin kannattaa ilmoittaa, jos ikkunan sisäpinnalle muodostuu jatkuvasti runsaasti kosteutta tavallisesta asumisesta huolimatta, ilmanvaihto vaikuttaa puutteelliselta tai ikkunassa havaitaan selvä rakenteellinen vika. Myös lasien välissä jatkuvasti näkyvä kosteus on hyvä ilmoittaa, jotta voidaan selvittää, mistä se johtuu ja edellyttääkö ikkuna korjausta. Sen sijaan viileänä syysaamuna ikkunan ulkopinnalle ilmestyvä huuru on yleensä normaali sääolosuhteisiin liittyvä ilmiö. Kaikki huurtuminen ei siis tarkoita ikkunavikaa – huurtumisen sijainti kertoo paljon siitä, mistä kannattaa lähteä etsimään syytä.
Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2026 – mikä kuuluu taloyhtiölle ja mikä osakkaalle?
Kuka maksaa rikkoutuneen ikkunan, vuotavan hanan tai kylpyhuoneen vesieristeen korjauksen? Taloyhtiön ja osakkaan välinen kunnossapitovastuu määräytyy lähtökohtaisesti asunto-osakeyhtiölain mukaan. Vastuunjako muuttui 1.10.2026 voimaan tulleella lakimuutoksella erityisesti ikkunoiden osalta. Tästä vastuunjakotaulukosta voit tarkistaa, kuuluuko huoneiston osan tai laitteen kunnossapito lähtökohtaisesti taloyhtiölle vai osakkaalle. Taloyhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuu Asunto-osakeyhtiölain 4 luvussa säädetään kunnossapitovastuun jakautumisesta taloyhtiön ja osakkaan välillä. Taloyhtiö vastaa lähtökohtaisesti osakehuoneistojen rakenteista, eristeistä ja ikkunoista sekä rakennuksen lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmistä sekä muista vastaavista perusjärjestelmistä. Osakkaan vastuulla ovat lähtökohtaisesti huoneiston sisäosat, kuten lattian, seinien ja katon pintamateriaalit sekä monet huoneiston kalusteet ja laitteet. Jos yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen osan vika tai sen korjaaminen vahingoittaa huoneiston sisäosia, taloyhtiön on lähtökohtaisesti korjattava myös vahingoittuneet sisäosat yhtiön perustasoon saakka. Osakkaalla on velvollisuus hoitaa huoneistoaan huolellisesti ja ilmoittaa viivytyksettä taloyhtiölle sellaisesta yhtiön vastuulle kuuluvasta viasta tai puutteesta, jonka korjaaminen kuuluu yhtiölle. Ikkunoiden vastuunjako muuttui 1.10.2026 Asunto-osakeyhtiölain muutos siirsi 1.10.2026 alkaen osakehuoneistojen ikkunat kokonaisuutena taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Taloyhtiön vastuulle kuuluvat lähtökohtaisesti ikkunan tekniseen ja toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvat osat, kuten perustasoiset ikkunalasit, puitteet, karmit, helat, erilliset tuuletusluukut ja ikkunarakenteeseen kuuluvat kiinteät hyönteisverkot. Aiemmin vastuu saman ikkunan eri osista saattoi jakautua taloyhtiön ja osakkaan kesken. Tämän vuoksi ennen 1.10.2026 laadituissa vastuunjakotaulukoissa voi olla ikkunoiden osalta vanhentunutta tietoa. Osakkaan omat muutostyöt Asunto-osakeyhtiölakiin lisättiin 1.10.2026 myös nimenomainen säännös osakkaan tekemien muutostöiden kunnossapitovastuusta. Osakas vastaa lähtökohtaisesti tekemänsä tai teettämänsä muutostyön kunnossapidosta sekä muutostyöstä taloyhtiölle myöhemmin aiheutuvista ylimääräisistä kunnossapitokuluista. Laissa säädetyt poikkeukset voivat kuitenkin vaikuttaa vastuun määräytymiseen. Tarkista aina myös yhtiöjärjestys Alla oleva vastuunjakotaulukko kuvaa asunto-osakeyhtiölain mukaista lähtökohtaista kunnossapitovastuun jakoa. Taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä kunnossapitovastuusta toisin. Siksi oman taloyhtiön yhtiöjärjestys kannattaa aina tarkistaa ennen kuin tehdään johtopäätöksiä siitä, kuuluuko yksittäisen vian tai rakennusosan korjaaminen taloyhtiölle vai osakkaalle. Epäselvässä tilanteessa osakkaan kannattaa ilmoittaa viasta ensin isännöitsijälle tai taloyhtiölle eikä tilata taloyhtiön vastuulle mahdollisesti kuuluvaa korjausta omin päin. Vastuunjakotaulukko Taloyhtiön ja osakkaan vastuunjakotaulukko: Huoneiston osa tai laite Taloyhtiö Osakas 1. RAKENTEET Vesikatto X Lattiat ja sisäkatot X Lattianpäällyste, esim. muovimatto tai parketti X Ulkoseinä, sisäseinät, pilarit ja palkit X Painumat ja halkeamat (hiushalkeamat eivät ole rakennevikoja) X Parvekkeet: julkisivupinnat, kantavat rakenteet ja lattian vedeneriste X Parvekkeet: sisäpintojen pinnoitemateriaali X Lämmön-, veden- ja ääneneristeet X 2. PINNOITTEET Sisäpuoliset maalaukset, tapetointi, panelointi, laatoitus ym. X Sisärappaukset, tasoitepinnat ja alaslasketut katot X Materiaalit, joita käytetään rakennevirheen/puutteen korjaukseen X 3. OVET Huoneistojen ulko-ovet sekä parvekeoven uloin ovi X Huoneistojen väliovet ja sisempi parvekeovi X Postiluukku X Huoneistojen ulko-oven nimikilpi X Huoneistojen ulko-oven ja parvekeoven lukko X Huoneistojen ulko-oven ns. turvalukko, varmuusketju, murtosuojaus X Ovipumppu huoneiston sisäp. tai osakashallinnassa olevassa tilassa X Ovenpysäytin ja aukipitolenkki (ulkopuolinen) X Mekaaninen ovikello X Ovisilmä (osakkaan/asukkaan asentama) X Automaattiulko-ovi: huoneiston sisäpuoliset laitteistot X Automaattiulko-ovi: huoneiston ulkopuoliset laitteistot X 4. IKKUNAT Ulkopuitteet ja karmit X Sisä- ja välipuitteet (paitsi ulkoa tulevan kosteuden aiheuttamat lahoviat) X Ikkunoiden ulkopuolen kunnossapito ja maalaus X Ikkunoiden sisäpuolen kunnossapito, sisäpuolen ja välien maalaus X Ikkunan ulkolasi X Ikkunan sisemmät lasit (myös aukeava umpiolasielementti) X Tuuletusluukku X Kiinteästi seinärakenteeseen asennettu umpiolasielementti X Ulkopuitteiden käynti ja heloitus X Sisäpuitteiden käynti ja heloitus X Ikkunan aukipitolaite (säppi ikkunan sisäpuolella) X Ikkunapuitteiden tiivistys X Parvekelasit, markiisit yms. rakenteet (ellei osakas itse asentanut) X Sälekaihtimet (ellei taloyhtiön kaikkiin huoneistoihin asentamat) X 5. KIINTEÄT KALUSTEET JA LAITTEET Kaapistot ja komerot X Ikkunalauta ja näyteikkunataso X Ikkunaverhotanko ja verholauta X Saunan lauteet X Takka ja uunit X 6. VESI-, VIEMÄRI- JA VESILÄMMITYSLAITTEET Ammeet ja altaat (myös rakenteisiin muuratut) X Vesihanat ja sekoittimet (paitsi jos osakkeenom. itse asent. erilaiset) X Kalustesauna, höyrykaappi ja höyrysauna X Letkut, liitäntäputket sekä käsisuihkut X Patteri-, sulku- ja varoventtiilit X Wc-istuin, -allas, -säiliö ja huuhteluventtiililaitteisto (yhtiön asentamat) X Pesukoneen liittäminen X Putkistot ja johdot (vesi, viemäri, lämpö) X Viemäritukos: ilmoitusvelvollisuus osakkaalla, korjausvelv.yhtiöllä Huoneistokohtainen vesimittari X Huoneistokohtainen kiertovesipumppu X Vesilukko ja lattiakaivot (puhdistus kuuluu osakkaalle) X Uima-allaslaitteisto (yhtiön/rakennuttajan asentama) X Lämminvesivaraaja kokonaisuudessaan X Vesilämmityslaitteet (mm. lämpö- ja ”rätti”patterit, lattialämmitys) X Hiekan-, rasvan-, bensiinin- ja öljynerotin X Ilmalämpöpumppu (yhtiön asentama) X Maalämpöpumppu X 7. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 7.1 Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä Raitisilmaventtiili (paitsi sisäpuolisten osien puhdistus) X Suodattimet: huoneiston sisäpuoliset osat X Suodattimet: huoneiston ulkopuoliset osat X Poistoilmaventtiili (puhdistus osakkaan vastuulla) X Poistohormi X 7.2 Koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä Raitisilmaventtiili, ulko- ja sisäpuoliset osat X Suodattimet: huoneiston sisäpuoliset osat X Suodattimet: huoneiston ulkopuoliset osat X Liesikuvun metallinen rasvasuodatin (puhdistus osakkaan vastuulla) X Liesikuvun kankainen tms. rasvasuodatin X Liesikupu (valo ja valokytkin kuitenkin osakkaan vastuulla) X Liesituuletin suodattimineen X Poistoilmaventtiili (puhdistus osakkaan vastuulla) X Poistokanava varusteineen X Poistoilmakoneet (mm. poistopuhallin ja huippuimuri) X Ilmanvaihdon automatiikka- ja ohjauslaitteet sekä kytkimet X 7.3 Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä Tuloilmaventtiili X Suodattimet: huoneiston sisäpuoliset osat X Suodattimet: huoneiston ulkopuoliset osat X Liesikuvun metallinen rasvasuodatin (puhdistus osakkaan vastuulla) X Liesikuvun kankainen tms. rasvasuodatin X Liesikupu (valo ja valokytkin kuitenkin osakkaan vastuulla) X Liesituuletin suodattimineen X Poistoilmaventtiili (puhdistus osakkaan vastuulla) X Tulo- ja poistokanavat varusteineen X Tulo- ja poistoilmakoneet (mm. poistopuhallin ja huippuimuri) X Tulo- ja poistoilmakoneet (mm. poistopuhallin ja huippuimuri) X Lämmön talteenotto-, tuloilman lämmitys- ja jäähdytyspatterit X 8. SÄHKÖTEKNISET JÄRJESTELMÄT Huoneiston sis. sähkö- ja tiedonsiirtojohdot kiinteän verkon osalta X Sähkölaskut. perusteena oleva sähkömittari sähkön myyjän vastuulla! Kytkin ja sähköpistorasia (paitsi peitelevy) X Kytkin ja sähköpistorasia (paitsi peitelevy) X Sulake, loisteputki, lamppu, led, kuituvalo X Kiinteä valaisin X Huoneistokohtaiset sähkölämm.laitteet ja kaapelit säätimineen X Kodinkoneet X Kylmiö jäähdytyslaitteineen (yhtiön/rakennuttajan asentama) X Lämminvesivaraaja kokonaisuudessaan X Saunan kiuas ja ohjauskeskus X Keskuspölynimuri, huoneiston sisäpuolinen letku ja pölysäiliö X Keskuspölynimuri, keskusyksikkö ja putkistot, huoneiston ulkop.osat X Turva-, huolto- ja ilmoitinjärjestelmät X Soittokello-, ovisummeri-, kulunvalvonta- yms. järjestelmät X Ovipuhelimen sisäpuoliset osat (luuri, johto ja laite) X 9. TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄT Talo-/puhelinjakamo X Huoneistojakamo (telejakamo, it-jakamo) X Puhelinverkko X Yleiskaapelointi X Valokuituverkko X Kiinteät tietoliikenne- ja puhelinpistorasiat (peitelevy osakkaan vast.) X 10. ANTENTTIJÄRJESTELMÄT Yleisantennilaitteet X Antennirasia (peitelevy osakkaan vastuulla) X 11. KAASULAITTEET Kaasuputket X Kaasumittarista vastaa kaasulaitos. 12. MUUT LAITTEET JA LAITTEISTOT Postilaatikko X Palovaroitin X Palopostit (hana, letkut ym., huoneiston sisäpuoliset osakkaan vast.) X Käsisammuttimet, huoneiston sisäpuoliset X Käsisammuttimet, huoneiston ulkopuoliset X Sprinklerlaitteet X Jätepuristimet ja astiat (yhteiset, omistaan kukin vastaa itse) X Yhtenäiset nimikilvet ja opasteet yleisissä tiloissa X Kylmähuoneet ja varastot (rakenteet ja laitteisto) X 13. OSAKKEENOMISTAJAN RAJATTU PIHA-ALUE Nurmikko tms. sekä vähäiset istutukset
Onko pelastussuunnitelma pakollinen taloyhtiössä?
Pelastussuunnitelma on pelastuslain mukaan laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Juuri nyt aihe on ajankohtainen, sillä taloyhtiön pelastussuunnitelmaan tulee päivittää kohta viranomaisen antaman vaaratiedotteen osalta, joka koskee drooniuhkaa. Pelastussuunnitelmassa esitetään rakennukseen liittyvät vaaranpaikat ja riskit, annetaan toimintaohjeet tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä vaaratilanteissa kuten tulipalossa toimimiseksi. – Pelastussuunnitelma tulee pitää ajan tasalla ja nyt onkin ajankohtaista päivittää taloyhtiön pelastussuunnitelmaan kohta, miten taloyhtiössä asukkaiden tulee toimia viranomaisen antaman drooniuhan aikana, kertoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo. Mitä drooniohjeistusta pitäisi taloyhtiön pelastussuunnitelmaan laittaa? Simppelit ohjeet riittävät, pysy sisätiloissa ja poissa ovien ja ikkunoiden läheisyydestä. Älä mene ulos. Seuraa ja noudata viranomaisohjeita, kiteyttää Rintamo. – Kohta on helppo taloyhtiön päivittää myös itse pelastussuunnitelmaan ja ohjeita löytyy Pelastustoimen sivuilta, johon päivittyy myös muita paljon kysyttyjä kysymyksiä ja niiden vastauksia, Rintamo lisää. – Olen kuullut, että osa taloyhtiöistä on jo päivittänyt droonikohdan pelastussuunnitelmaan, mutta aika monelta se varmaan vielä puuttuu, arvio Rintamo. Pelastussuunnitelmasta ja turvallisuusasioita on hyvä tiedottaa ja muistuttaa asukkaita tasaisin väliajoin ja aina, kun tulee uusia päivityksiä. – Paljon on tapahtunut viime aikoina ikäviä onnettomuuksia ja vaaratilanteita taloyhtiöissä. Koskaan ei varmaan voida muistutella asukkaita liikaa turvallisuusasioista ja taloyhtiön pelastussuunnitelmasta, toteaa Rintamo. – Kesän aikana taloyhtiöihin muuttaa paljon uusia asukkaita, kun esimerkiksi opiskelijat muuttavat opintojen perässä, joten lomien jälkeen voisi olla hyvä ajankohta muistutella niin vanhoja kuin uusiakin asukkaita turvallisuusasioista, vinkkaa Rintamo. Lisätietoa Pelastustoimen sivuilta >>
Isännöitsijän vaihtaminen ja isännöinnin kilpailutus – näin taloyhtiö etenee
Isännöitsijän vaihtaminen tulee yleensä ajankohtaiseksi, kun taloyhtiön hallitus kaipaa nykyistä aktiivisempaa palvelua, parempaa tavoitettavuutta tai vahvempaa asiantuntemusta. Tavallinen syy vaihtamisen harkintaan on myös se, että sovitut asiat eivät etene ilman hallituksen jatkuvaa seurantaa ja muistuttamista. Isännöinnin kilpailutuksessa kannattaa siksi verrata muutakin kuin hinnastoja ja palveluluetteloita. Olennaista on selvittää, kuka taloyhtiön asioita käytännössä hoitaa, millainen hänen osaamisensa ja toimintatapansa on ja miten hyvin isännöintitoimiston palvelumalli vastaa oman taloyhtiön tarpeita. Isännöitsijän vaihtaminen lyhyesti Isännöinnin kilpailutus alkaa taloyhtiön tarpeista Ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä hallituksen kannattaa määritellä, mitä uudelta isännöinniltä oikeastaan halutaan. Jos nykyisen isännöinnin ongelmana on ollut esimerkiksi heikko tavoitettavuus, passiivisuus tai asioiden hidas eteneminen, uuden isännöinnin valinnassa juuri näille ominaisuuksille kannattaa antaa erityistä painoarvoa. Tarjouspyyntö kannattaa lähettää muutamalle sellaiselle toimijalle, joiden toimintatapa ja asiakaskunta vaikuttavat sopivan oman taloyhtiön tarpeisiin. Myös isännöintitoimisto voi arvioida, sopiiko tarjousta pyytävä taloyhtiö sen asiakkaaksi. Toimiva ja pitkäaikainen isännöintisuhde edellyttää, että yhteistyön odotukset sopivat yhteen molemmin puolin. Suuressa organisaatiossa isännöintitarjous voi syntyä tehokkaan myyntiprosessin kautta ilman, että taloyhtiön tuleva vastuuisännöitsijä on osallistunut sen tekemiseen. Siksi kilpailutuksessa kannattaa päästä mahdollisimman pian keskustelemaan juuri sen henkilön kanssa, joka yhtiötä tulisi käytännössä hoitamaan. Tapaa vastuuisännöitsijä ennen valintaa Isännöintiyrityksen tunnettuus, koko tai pitkä historia eivät vielä kerro, kuka oman taloyhtiön asioita hoitaa. Hallituksen kannattaa tietää vastuuisännöitsijä jo ennen valintapäätöstä ja keskustella hänen kanssaan henkilökohtaisesti. Kokemusvuodet, sertifikaatti tai yksittäinen isännöintialan tutkinto eivät yksin ratkaise isännöitsijän sopivuutta. Isännöitsijän tehtäväkenttä on laaja: työssä tarvitaan talouden, juridiikan, sopimusten, kunnossapidon ja päätöksenteon ymmärtämistä. Työhön kuuluu viranomaisasiointia sekä juridisten ja hallinnollisten asiakirjojen laatimista ja tulkitsemista, joten erittäin hyvä kirjallinen ja suullinen ilmaisutaito on tärkeä osa ammattitaitoa. Tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto antaa hyvän pohjan monipuolisen asiantuntijatehtävän hoitamiselle. Isännöitsijä ei kuitenkaan voi olla pelkästään asiantuntijatiedon pankki. Hänen pitää pystyä muuttamaan tieto ymmärrettäväksi viestinnäksi ja kommunikoimaan joustavasti taloyhtiön hyvin erilaisten sidosryhmien kanssa. Saman työpäivän aikana isännöitsijä voi asioida viranomaisen, rakennusalan ammattilaisen, juristin, hallituksen puheenjohtajan, iäkkään osakkaan tai lapsiperheen kanssa. Koulutuksen ja kokemuksen lisäksi kannattaa tarkastella referenssejä, asennetta ja tapaa toimia. Pitkä työkokemus ei itsessään takaa aktiivisuutta, eikä vahvakaan asiantuntemus auta taloyhtiötä, jos yhteistyö ja viestintä eivät toimi. Testaa tavoitettavuus käytännössä Tavoitettavuudesta kannattaa hankkia oma kokemus kuin kysyä isännöintitoimistolta itseltään, onko sen isännöitsijöitä helppo tavoittaa. Hallituksen jäsen voi esimerkiksi soittaa toimiston tavalliseen asiakaspalvelunumeroon ja katsoa, miten yhteydenotto käytännössä hoidetaan. Tulevalle vastuuisännöitsijälle voi jättää soittopyynnön ja samalla selvittää, voiko häneen asiakkuuden aikana olla suoraan yhteydessä vai kulkeeko asiointi keskitetyn asiakaspalvelun kautta. Tavoitettavuus ja reagointiaika ovat olennainen osa isännöintipalvelua. Taloyhtiö tarvitsee asiantuntijaansa erityisesti silloin, kun jokin asia pitäisi ratkaista tai saada etenemään. Silloin ei riitä, että osaamista teoriassa löytyy organisaatiosta – sen pitää olla myös asiakkaan käytettävissä. Pieni vai suuri isännöintitoimisto? Isännöintiä kilpailutettaessa kysytään usein, kuinka monta isännöitsijää toimistossa työskentelee ja kuka toimii vastuuisännöitsijän sijaisena lomien aikana. Henkilöstömäärä ei kuitenkaan yksin kerro palvelun jatkuvuudesta. Isännöinti perustuu vahvasti taloyhtiön tuntemiseen. Vastuuisännöitsijälle kertyy vuosien aikana tietoa yhtiön historiasta, rakennuksista, sopimuksista, aikaisemmista päätöksistä ja keskeneräisistä asioista. Osa tiedosta voidaan dokumentoida, mutta osa on väistämättä kokemuksen mukana syntyvää hiljaista tietoa. Myös hallituksen ja isännöitsijän välisellä toimivalla yhteistyöllä on merkitystä. Isännöitsijää ei siksi voida käytännössä vaihtaa muutamaksi lomaviikoksi toiseen henkilöön niin, että tämä tuntisi taloyhtiön samalla tavalla. Olennaisempaa on selvittää, miten toimisto huolehtii siitä, että kiireelliset ja juoksevat asiat hoidetaan vastuuisännöitsijän poissa ollessa ja ketkä muut yhtiön asioita tuntevat. Suuren isännöintiyrityksen vahvuutena voi olla laaja organisaatio ja suuri henkilöstömäärä. Pienessä yrittäjävetoisessa toimistossa taas asiakkaan yhteys vastuuisännöitsijään voi olla hyvin suora, ja yrittäjän oman yrityksen menestyminen on suoraan sidoksissa asiakassuhteiden onnistumiseen. Taloyhtiön kannattaa kysyä myös vastuuisännöitsijän pysyvyydestä. Hallituksen kokoonpano vahvistetaan vuosittain ja henkilöt voivat vaihtua, jolloin pitkäaikainen isännöitsijä voi muodostaa tärkeän osan taloyhtiön jatkuvuudesta. Hän tuntee aikaisempien päätösten taustat, tehdyt selvitykset ja yhtiön historian myös silloin, kun hallitukseen tulee uusia jäseniä. Siksi olennaisempaa kuin isännöintitoimiston koko on se, millaisen vastuuisännöitsijän ja muun palvelutiimin taloyhtiö saa ja kuinka jatkuvaksi yhteistyö on rakennettu. Vertaa palvelun kokonaisuutta, älä vain hintaa Tarjouksista kannattaa tarkistaa sekä kiinteään kuukausihintaan kuuluvat tehtävät että erillisveloitukset. Isännöinnin hinta ei kuitenkaan saisi olla tärkein valintaperuste. Isännöitsijä vaikuttaa työllään huomattavasti suurempiin taloyhtiön menoihin kuin omaan palkkioonsa. Sopimusten kilpailuttaminen, kunnossapidon oikea ajoittaminen, talouden suunnittelu, vahinkojen ehkäiseminen ja korjaushankkeiden hyvä valmistelu voivat vaikuttaa yhtiön kustannuksiin moninkertaisesti enemmän kuin kahden isännöintitarjouksen välinen hintaero. Hyvin alhaisella hinnalla tuotettuun palveluun voidaan myös käyttää vain rajallinen määrä työaikaa. Vaativa asiantuntijatyö, aktiivinen asioiden hoitaminen ja hyvä tavoitettavuus vaativat resursseja. Siksi kahden erisuuruisen isännöintipalkkion ero voi olla taloyhtiön kokonaisbudjetissa pieni, jos aktiivinen ja ammattitaitoinen isännöinti tuottaa vastaavasti suurempia säästöjä yhtiön muissa kustannuksissa. Halvin isännöintitarjous ei siis välttämättä tarkoita pienimpiä kokonaiskustannuksia, vaan voi jopa tulla taloyhtiölle kalliiksi. Uusi isännöinti hoitaa vaihdon käytännössä Kun hallitus on valinnut uuden isännöitsijän, sovitaan uuden isännöintisopimuksen alkamisesta ja päätetään nykyinen sopimus sen ehtojen mukaisesti. Tämän jälkeen alkaa uuden isännöinnin haltuunotto. Hyvin hoidetussa vaihdossa hallituksen ei tarvitse ryhtyä vanhan ja uuden isännöintitoimiston välisen tiedonsiirron projektipäälliköksi. Uusi isännöinti on yhteydessä edelliseen toimistoon, huolehtii tarvittavien aineistojen ja tietojen siirtymisestä sekä kartoittaa keskeneräiset asiat. Hallitukselta pyydetään ne tiedot ja päätökset, joita prosessissa tarvitaan. Tasotalolla uuden taloyhtiön haltuunotosta vastaa isännöitsijä. Taloyhtiön palvelutiimin muodostavat isännöitsijä, kiinteistösihteeri ja kirjanpitäjä, ja tavoitteena on saada uusi asiakkuus käyntiin ilman, että isännöinnin vaihtamisesta muodostuu hallitukselle ylimääräistä projektia. Harkitseeko taloyhtiönne isännöitsijän vaihtamista? Onnistuneessa isännöinnin kilpailutuksessa etsitään taloyhtiölle pitkäaikaista yhteistyökumppania. Tarjousten hintojen ja palvelusisältöjen lisäksi kannattaa arvioida vastuuisännöitsijän osaamista, tavoitettavuutta, toimintatapaa ja sitoutumista sekä sitä, miten palvelun jatkuvuus käytännössä järjestetään. Tasotalo tarjoaa asiantuntevaa ja henkilökohtaista isännöintiä taloyhtiöille. Tutustu Tasotalon isännöintipalveluun ja pyydä tarjous.
Vuokralaki muuttuu 1.10.2026 – nämä muutokset vuokranantajan ja vuokralaisen kannattaa tietää
Asuinhuoneiston vuokrausta koskeva laki muuttuu 1.10.2026. Uudistus tuo useita käytännön muutoksia tavallisiin vuokrasuhteisiin. Näkyvimpiä niistä ovat tupakoinnin muuttuminen lähtökohtaisesti kielletyksi, vuokravakuuden palauttamiselle asetettava määräaika sekä vuokranantajan irtisanomisajan lyheneminen pitkissä vuokrasuhteissa. Laki on jo vahvistettu, joten kyse ei enää ole lakiesityksestä. Muutokset tulevat voimaan 1.10.2026. Tupakointi on jatkossa lähtökohtaisesti kielletty Yksi näkyvimmistä muutoksista koskee tupakointia vuokra-asunnossa. Lokakuun alusta lähtien tupakointi on lähtökohtaisesti kielletty vuokrahuoneistossa sekä siihen kuuluvalla parvekkeella tai vastaavassa tilassa. Tupakointi on sallittua vain, jos vuokranantaja on antanut siihen erikseen luvan eikä tupakoinnille ole muuta estettä. Muutos koskee myös ennen lain voimaantuloa tehtyjä vuokrasopimuksia. Vanhaan vuokrasopimukseen ei siis tarvitse olla kirjattu erillistä tupakointikieltoa, jotta uusi lähtökohta tulee sovellettavaksi. Taloyhtiön oma tupakointikielto on kuitenkin eri asia. Vuokralain muutos koskee vuokranantajan ja vuokralaisen välistä vuokrasuhdetta eikä esimerkiksi korvaa taloyhtiön tupakkalain perusteella hakemaa tupakointikieltoa. Vuokravakuus on palautettava nopeasti Myös vuokravakuuden käsittelyyn tulee selkeämpi aikaraja. Vuokranantajan on jatkossa pääsääntöisesti palautettava vakuus tai ilmoitettava sen pidättämisestä 14 päivän kuluessa vuokrasopimuksen päättymisestä tai siitä, kun asunto on palautettu vuokranantajan hallintaan. Jos vakuudesta pidätetään esimerkiksi maksamattomia vuokria tai korvauksia asunnolle aiheutuneista vahingoista, asiaa ei siis voi jättää pitkäksi aikaa avoimeksi. Vuokranantajan pitkä irtisanomisaika lyhenee Nykyisin vuokranantajan irtisanomisaika voi olla kuusi kuukautta. Uudistuksen jälkeen pidempi irtisanomisaika on neljä kuukautta, ja sitä sovelletaan, kun vuokrasuhde on kestänyt vähintään kaksi vuotta. Vuokralaisen oma yhden kuukauden irtisanomisaika ei muutu. Vakava häiriökäyttäytyminen voi antaa uuden purkuperusteen Vuokranantajan mahdollisuuksia puuttua erittäin vakaviin tilanteisiin laajennetaan. Vuokrasopimuksen purkaminen voi jatkossa tulla kyseeseen myös muun erittäin painavan syyn perusteella. Lain valmistelussa esimerkkinä on käytetty tilannetta, jossa vuokralainen syyllistyy vakavaan väkivallantekoon asunnossa, rakennuksessa tai kiinteistön välittömässä läheisyydessä siten, että muiden asukkaiden kotirauha ja turvallisuudentunne kärsivät. Kyse ei siis ole tavallisen naapurierimielisyyden muuttumisesta automaattisesti vuokrasopimuksen purkuperusteeksi, vaan erittäin vakavista tilanteista. Myös monia käytännön tilanteita selkeytetään Uudistuksessa tarkennetaan lisäksi muun muassa sitä, miten huoneistossa asuvista henkilöistä ilmoitetaan, miten vuokraa voidaan tarkistaa, mitä tapahtuu yksin asuneen vuokralaisen kuollessa ja miten vuokrasuhteen jälkeen asuntoon jäänyttä omaisuutta käsitellään. Myös sähköistä asiointia päivitetään. Ilmoitusten ja varoitusten tiedoksiantoa sekä vuokranantajan oikeutta päästä huoneistoon koskevia sääntöjä ajanmukaistetaan. Lakiin huomioidaan lisäksi käytännössä jo yleinen sopimusmalli, jossa vuokrasopimus tehdään ensin määräajaksi ja se jatkuu tämän jälkeen toistaiseksi voimassa olevana. Mitä vuokranantajan kannattaa tehdä ennen lokakuuta? Vanhoja vuokrasopimuksia ei tarvitse tämän uudistuksen vuoksi tehdä kokonaan uudelleen. Uusia sopimuspohjia käytettäessä niiden ehdot kannattaa kuitenkin päivittää vastaamaan uutta lakia. Erityisesti vuokranantajan kannattaa huomioida uusi tupakointia koskeva lähtökohta, 14 päivän määräaika vuokravakuuden käsittelyssä sekä muuttuneet irtisanomisajat. Taloyhtiöissä muutos on hyvä tunnistaa myös siksi, että vuokralain mukainen tupakointikielto ja taloyhtiön mahdollinen tupakointikielto ovat kaksi eri asiaa. Uusi laki tulee voimaan 1.10.2026. Laki 531/2026 FinlexissäOikeusministeriön yhteenveto uudistuksesta
Saako taloyhtiön hallitus tehdä päätöksiä sähköpostilla tai WhatsAppissa?
Taloyhtiön hallituksen päätöksenteko ei aina edellytä sitä, että kaikki kokoontuvat saman pöydän ääreen tai edes Teams-kokoukseen. Joskus ratkaistavana on yksi yksinkertainen asia, johon hallituksen jäsenet pystyvät ottamaan kantaa nopeasti sähköpostilla tai esimerkiksi WhatsAppissa. Päätöksentekotapa ei kuitenkaan saa tehdä hallinnon dokumentoinnista epämääräistä. Olennaista on, että kaikilla hallituksen jäsenillä on mahdollisuus osallistua asian käsittelyyn ja että tehty päätös kirjataan asianmukaisesti. Hallitus voi tehdä päätöksen myös kokousta pitämättä Asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa hallituksen päätöksen tekemisen myös varsinaista kokousta pitämättä. Hallituksen ei siis tarvitse järjestää erillistä kokousta jokaisen yksittäisen päätöksen vuoksi. Tämä mahdollistaa käytännössä esimerkiksi sähköpostilla tapahtuvan päätöksenteon. Myös muuta sähköistä viestintävälinettä voidaan käyttää, kun päätöksenteko järjestetään siten, että hallituksen jäsenillä on todellinen mahdollisuus osallistua asian käsittelyyn. Kaikille hallituksen jäsenille pitää antaa mahdollisuus osallistua Hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä ei voi esimerkiksi kysyä mielipidettä vain muutamalta hallituksen jäseneltä ja todeta tämän jälkeen hallituksen tehneen päätöksen. Hallituksen jäsenille pitää mahdollisuuksien mukaan antaa tilaisuus osallistua asian käsittelyyn. Tämä on tärkeää myös silloin, kun päätös vaikuttaa ennalta täysin yksimieliseltä. Hallituksen päätöksenteon pitää olla järjestetty asianmukaisesti riippumatta siitä, tapahtuuko keskustelu kokoushuoneessa, videoyhteydellä vai sähköisesti. WhatsApp-keskustelu ei yksin korvaa pöytäkirjaa Hallituksen päätökset pitää dokumentoida. Jos päätös tehdään kokousta pitämättä, päätös on kirjattava, allekirjoitettava, numeroitava ja säilytettävä vastaavalla tavalla kuin hallituksen kokouksen pöytäkirja. Pelkkä pitkä WhatsApp-keskustelu ei siksi ole hyvä paikka jättää taloyhtiön virallista päätöstä asumaan. Viestiketjusta pitäisi pystyä muodostamaan yksiselitteisesti dokumentoitu päätös, josta myöhemminkin nähdään, mitä hallitus on päättänyt. Sähköinen päätöksenteko sopii parhaiten selkeisiin asioihin Sähköposti tai muu sähköinen kanava toimii erityisen hyvin silloin, kun ratkaistava asia on yksinkertainen ja hallituksen jäsenillä on jo tarvittavat tiedot. Esimerkiksi yksittäisen tarjouksen hyväksyminen tai aiemmin käsitellyn asian lopullinen vahvistaminen voi onnistua hyvin ilman erillistä kokousta. Jos asia sen sijaan vaatii vaihtoehtojen vertailua, laajaa keskustelua tai asiantuntijan kuulemista, varsinainen kokous on usein käytännöllisempi. Etäkokouskin voidaan järjestää nopeasti, eikä hallituksen tarvitse sen vuoksi kokoontua fyysisesti samaan paikkaan. Kiinnitä huomiota myös tietoturvaan WhatsAppin ja sähköpostin kaltaisissa kanavissa kannattaa miettiä myös sitä, millaisia tietoja niissä käsitellään. Hallituksen työssä vastaan tulee henkilötietoja, maksuvaikeuksia, häiriötilanteita, vahinkoja ja muita asioita, joita ei ole tarkoitettu ulkopuolisille. Kevyeen käytännön viestintään ryhmäkeskustelu voi olla kätevä, mutta arkaluonteisia tietoja ei kannata levittää tarpeettomasti eri viestikanaviin. Hallituksen kannattaa sopia yhteisesti, mitä kanavia käytetään keskusteluun ja missä viralliset asiakirjat säilytetään. Sujuva päätöksenteko ei tarkoita epämuodollista hallintoa Taloyhtiön hallinnon ei tarvitse rakentua pitkien iltakokousten ympärille. Selkeästi valmisteltu asia voidaan usein ratkaista tehokkaasti etäkokouksessa tai tarvittaessa ilman kokousta kokonaan. Tehokkuuden vastapainoksi tarvitaan kuitenkin järjestelmällisyyttä. Kun kaikilla hallituksen jäsenillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja päätökset dokumentoidaan asianmukaisesti, sähköiset työkalut voivat tehdä hallituksen työstä huomattavasti sujuvampaa.
Saako sähköauton ladata taloyhtiön tavallisesta pistorasiasta?
Sähkö- ja hybridiautojen yleistyessä taloyhtiöissä tulee vastaan käytännöllinen kysymys: voiko auton vain kytkeä autopaikan tavalliseen pistorasiaan? Vaikka pistoke sopisi pistorasiaan, se ei vielä tarkoita, että pistorasia olisi tarkoitettu auton säännölliseen lataamiseen. Sähköauton lataamisesta kannattaa aina sopia taloyhtiön kanssa etukäteen. Samalla voidaan varmistaa, että lataaminen on turvallista ja että auton käyttämä sähkö kohdistuu oikealle käyttäjälle. Tavallinen pistorasia ei ole varsinainen sähköauton latauspiste Tavallinen kotitalouspistorasia eli niin sanottu suko-pistorasia on lähtökohtaisesti suunniteltu muuhun sähkönkäyttöön kuin sähköauton pitkäkestoiseen ja toistuvaan lataamiseen. Myös autopaikan lämmitystolpan sähköjärjestelmä on voitu mitoittaa vain auton esilämmitystä varten. Sähköauton latauksessa sähköä käytetään suurella teholla pitkän aikaa. Siksi sähköjärjestelmän ja pistorasian soveltuvuus lataamiseen pitää selvittää ennen säännöllisen lataamisen aloittamista. Vanhan tai tarkoitukseen soveltumattoman pistorasian käyttäminen voi aiheuttaa esimerkiksi pistorasian tai liitosten kuumenemista. Lataamista ei kannata aloittaa omin päin Taloyhtiön sähköjärjestelmä, autopaikkojen sähköistys ja pistorasiat ovat yleensä yhtiön hallinnassa. Asukas ei siksi voi automaattisesti ottaa autopaikan sähköä sähköautonsa lataamiseen vain sillä perusteella, että paikalla on pistorasia. Taloyhtiö voi selvittää, soveltuuko olemassa oleva järjestelmä lataamiseen ja millä ehdoilla sitä voidaan käyttää. Jos lataaminen edellyttää uuden latauslaitteen asentamista tai muutoksia sähköjärjestelmään, myös muutostyön toteuttamisesta ja kustannuksista on sovittava yhtiön kanssa. Myös lataussähköstä pitää maksaa Auton lämmitykseen käytetty sähkö on yleensä ollut suhteellisen vähäinen kustannus, mutta sähköauton latauksessa kulutus voi olla aivan toista luokkaa. Siksi lataussähkön kustannusten kohdistamisesta käyttäjälle pitää olla toimiva ratkaisu. Uudemmissa latausjärjestelmissä kulutus voidaan mitata käyttäjäkohtaisesti. Jos lataamiseen käytetään olemassa olevaa sähköpistettä, taloyhtiön pitää ratkaista myös se, miten käytetty sähkö mitataan tai muuten veloitetaan lataajalta. Entä tilapäinen lataaminen tavallisesta pistorasiasta? Tavallisesta pistorasiasta voidaan tietyissä tilanteissa ladata sähköautoa pienellä latausvirralla, jos sähköasennuksen soveltuvuus tähän on varmistettu. Tämä ei kuitenkaan tee jokaisesta taloyhtiön lämmitystolpasta automaattisesti turvallista sähköauton latauspistettä. Ratkaisevaa ei siis ole ainoastaan se, saako auton latausjohdon fyysisesti kiinni pistorasiaan. Taloyhtiössä pitää tietää, millaiseen käyttöön sähköjärjestelmä on suunniteltu ja millaisen jatkuvan kuormituksen se kestää. Kysy ensin taloyhtiöltä Jos harkitset sähkö- tai hybridiauton lataamista taloyhtiössä, ota yhteyttä isännöintiin tai taloyhtiön hallitukseen ennen lataamisen aloittamista. Samalla selviää, onko yhtiössä jo sovittu lataamisen käytännöistä tai suunnitellaanko varsinaisten latauspisteiden rakentamista. Pieni selvitys etukäteen ehkäisee sekä turvallisuusongelmia että myöhempiä erimielisyyksiä sähkön maksamisesta. Sähköauton lataamisessa hyvä nyrkkisääntö onkin yksinkertainen: pistorasian olemassaolo ei vielä ole lupa eikä tae siitä, että sitä voidaan käyttää auton lataamiseen.
Mitä asukkaan pitää itse hoitaa taloyhtiössä? Syksyn huoltotarkistus kotiin
Syksyn saapuessa huomio kiinnittyy helposti taloyhtiön lämmitykseen, pihan lehtiin ja tulevaan talveen. Myös oman asunnon sisällä on kuitenkin muutamia pieniä huoltotoimia, joilla asukas voi ehkäistä ongelmia ja huomata alkavat viat ajoissa. Taloyhtiön ja osakkaan välinen kunnossapitovastuu ei tarkoita, että kaikki yhtiön vastuulle kuuluvat asiat olisivat kokonaan asukkaan huolenpidon ulkopuolella. Osakkaan on hoidettava huoneistoaan huolellisesti ja ilmoitettava yhtiölle havaitsemistaan vioista, joiden korjaaminen kuuluu yhtiölle. Pidä ilmanvaihtoventtiilit puhtaina ja avoimina Viileän sään saapuessa korvausilmaventtiilistä tuleva ilma voi tuntua epämiellyttävän kylmältä, jolloin venttiilin sulkeminen saattaa houkutella. Venttiilejä ei kuitenkaan pidä tukkia, sillä ilmanvaihdon toiminta perustuu siihen, että asuntoon pääsee hallitusti korvausilmaa. Asukas voi pitää venttiilit puhtaina pölystä ja tarkistaa, etteivät esimerkiksi verhot tai huonekalut estä ilman kulkua. Ilmanvaihtoventtiilien säätöjä ei sen sijaan pidä omin päin muuttaa, koska yhden asunnon tekemät muutokset voivat vaikuttaa koko järjestelmän toimintaan. Tarkista lattiakaivot ja hajulukot Lattiakaivoon kertyvät hiukset ja muu lika heikentävät veden poistumista ja voivat aiheuttaa hajuhaittoja. Säännöllinen puhdistaminen on yksinkertainen tapa pitää märkätilat toimivina ja samalla nähdä, miltä kaivo ja sen ympäristö näyttävät. Myös pesualtaiden hajulukkojen puhdistamisesta on hyvä huolehtia tarpeen mukaan. Jos viemäri ei vedä normaalisti tavallisen puhdistuksen jälkeenkään tai ongelma toistuu jatkuvasti, asiasta kannattaa ilmoittaa huoltoon sen sijaan, että viemäriä yritetään korjata itse. Seuraa kylpyhuoneen ja keittiön vesikalusteita Pieni jatkuva vuoto voi kuluttaa yllättävän paljon vettä ennen kuin se huomataan. Syksyn kotitarkistuksessa kannattaa vilkaista, tiputtavatko hanat, valuuko WC-istuimeen jatkuvasti vettä tai näkyykö allaskaapissa, putkien ympärillä tai kodinkoneiden läheisyydessä kosteutta. Myös kylpyhuoneen pintoja kannattaa seurata normaalin siivouksen yhteydessä. Jos pinnoissa, saumoissa tai rakenteissa näkyy tavallisesta poikkeavia muutoksia tai kosteuteen viittaavia jälkiä, asiasta on parempi ilmoittaa taloyhtiölle ajoissa kuin odottaa tilanteen pahenemista. Puhdista liesikuvun tai liesituulettimen rasvasuodatin Rasvasuodattimeen kertyy ruoanlaitossa rasvaa ja pölyä, joten se tarvitsee säännöllistä puhdistusta. Likainen suodatin heikentää laitteen toimintaa ja on myös paloturvallisuuden kannalta huono yhdistelmä. Asukas voi puhdistaa irrotettavan rasvasuodattimen laitteen ohjeiden mukaisesti. Sen sijaan ilmanvaihtojärjestelmään liittyviä säätöjä tai rakenteita ei pidä lähteä muuttamaan itse. Ikkunoiden vastuunjako muuttuu lokakuussa Ikkunoiden kunnossapitovastuu muuttuu 1.10.2026, jolloin koko ikkunakokonaisuus siirtyy asunto-osakeyhtiölain lähtökohdan mukaan taloyhtiön vastuulle. Yhtiö vastaa jatkossa esimerkiksi perustasoisista laseista, puitteista, karmeista, heloista ja tuuletusluukuista, ellei yhtiöjärjestyksessä ole vastuunjaosta poikkeavaa määräystä. Asukkaalle jää silti velvollisuus käyttää ikkunoita huolellisesti ja ilmoittaa havaitsemistaan vioista. Jos ikkuna ei sulkeudu, mekanismi rikkoutuu tai rakenteessa havaitaan muu ongelma, kannattaa siis tehdä ilmoitus taloyhtiölle eikä ryhtyä omin päin korjaamaan ikkunaa. Palovaroittimet ovat nyt taloyhtiön vastuulla Vuoden 2026 alusta vastuu asuntojen palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta on ollut rakennuksen omistajalla eli asunto-osakeyhtiössä taloyhtiöllä. Kyseessä on tärkeä muutos aiempaan käytäntöön, jossa vastuu palovaroittimista oli asukkaalla. Asukkaan rooli ei kuitenkaan ole kadonnut. Jos palovaroittimessa havaitaan vika tai se ei toimi asianmukaisesti, asiasta pitää ilmoittaa taloyhtiölle. Taloyhtiön kannattaa puolestaan huolehtia siitä, että asukkaat tietävät, miten vikatilanteessa toimitaan. Syksyllä kannattaa myös tarkistaa asunnon lämpötila Ensimmäisten kylmien säiden aikana patteri voi välillä tuntua viileältä, vaikka lämmitys toimisi aivan oikein. Vesikiertoisen lämmityksen lämpötila muuttuu lämmitystarpeen mukaan, eikä patterin tarvitse olla jatkuvasti lämmin. Jos asunto tuntuu kylmältä, ensimmäinen askel on mitata huonelämpötila asianmukaisesti ja tarkistaa, ettei termostaattia ole peitetty paksulla verholla tai huonekalulla. Jos lämpötila jää liian alhaiseksi tai asuntojen välillä vaikuttaa olevan selviä eroja, havainnot kannattaa ilmoittaa huoltoon tai isännöintiin. Pienillä huoltotoimilla voidaan ehkäistä isoja vahinkoja Asukkaan ei tarvitse olla oman kotinsa huoltomies, eikä taloyhtiön vastuulle kuuluvia järjestelmiä pidä ryhtyä itse korjaamaan. Asukkaan tärkein tehtävä on pitää asuntoa normaalisti ja huolellisesti, tehdä hänelle kuuluvat tavanomaiset hoitotoimet sekä seurata asunnon kuntoa. Moni kallis vahinko alkaa pienestä poikkeamasta: tiputtavasta liitoksesta, hitaasti vetävästä viemäristä tai rakenteessa näkyvästä muutoksesta. Kun poikkeamista ilmoitetaan ajoissa, taloyhtiö pystyy selvittämään tilanteen ennen kuin pienestä viasta kasvaa suurempi korjaustarve.
