Pelastuslain uudistuksen myötä palovaroittimet siirtyvät taloyhtiön vastuulle rakennuksen omistajana viimeistään 1.1.2026 alkaen. Siirtymäaika on ollut 2 vuotta ja tätä aikaa on jäljellä enää joulukuu. Muutos lisää asumisturvallisuutta, mutta vastuukysymyksiin liittyy yhä väärinkäsityksiä. – Nyt on se kuuluisa yhdestoista hetki, eli siirtymäaika päättyy tämän vuoden lopussa ja jos taloyhtiö ei ole vielä hoitanut palovaroittimia asuntoihin, on jo todella kiire, toteaa Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo. – Käsittääkseni taloyhtiöt ovat olleet hyvissä ajoin liikkeellä asian kanssa ja en ole huolissani niinkään siirrosta. Isompi kysymys liittyy tarkastusväliin ja varoittimien testaamiseen, joka aiheuttaa edelleen paljon kysymyksiä, Rintamo jatkaa. Asukkaan vastuulla on testata varoittimen toiminta säännöllisesti Yleisessä keskustelussa asian tiimoilta menevät usein sekaisin taloyhtiön vastuu suhteessa asukkaan vastuuseen ja toisaalta yli- tai alitulkinnat siitä, miten usein taloyhtiön tulee käydä testaamassa palovaroittimet. – Lähtisin siitä, että tarkastus vuosittain on riittävää. Jos palovaroittimien virtalähde kestää useamman vuoden, voi pitempikin tarkastusväli olla mahdollinen. Ajoittain on kuitenkin varmistettava, että palovaroittimet ovat edelleen paikallaan ja että ne testatessa toimivat normaalisti, linjaa Rintamo. – Kun palovaroittimet tulevat taloyhtiön vastuulle ja taloyhtiö ne asentaa asuntoihin, olisi hyvä tehdä samalla kirjallinen suunnitelma siitä, milloin ja kenen toimesta varoittimet tarkastetaan. Näin siitä ei tule epäselvyyttä ja asia tulee tehtyä suunnitellusti, lisää Rintamo. – Vaikka palovaroittimet ovat vuoden alusta taloyhtiön vastuulla, pitää muistaa, että asukkaan vastuulle jää edelleen palovaroittimen säännöllinen testaaminen ja vikatilanteista ilmoittaminen. Asukkaille kannattaa antaa selkeät ohjeet oikeista toimintatavoista, Rintamo korostaa. Lupa mennä asuntoon Asukkaan lisäksi taloyhtiön edustajalla on oikeus mennä asuntoon, kun se on tarpeen osakehuoneiston kunnon tai hoidon valvomiseksi. – Tätä monesti mietitään, että saako taloyhtiön edustaja mennä asuntoon, vaikka asukas sen kieltäisi. Ja kyllä saa, esimerkiksi palovaroittimen asentamiseksi. Toki käynnistä asuntoon on sovittava ja tiedotettava etukäteen hyvissä ajoin asukkaalle ja osakkaalle, Rintamo toteaa. Asennus seinään? Koska palovaroittimen tehtävä on havaita savu ja varoittaa vaarasta, ne asennetaan Suomessa kattoon. Palovaroitin pitää asentaa sen mukana tulevaa asennusohjetta noudattaen. – Olen kuullut, että jostain syystä osa asukkaista haluaisi asentaa palovaroittimen katon sijasta seinään, mutta näin ei pidä tehdä. Taloyhtiö hoitaa asennuksen turvaohjeiden mukaisesti kattoon ja varoittimen paikkaa ei pidä muuttaa asukkaan toimesta, toteaa Rintamo. Toinen tärkeä asia, jonka Rintamo nostaa esille, ovat asukkaiden mahdolliset omat palovaroittimet. – Asunnossa voi olla sekä asukkaan oma että taloyhtiön omistama varoitin. Palohälyttimet eivät millään tavalla häiritse toisiaan. Taloyhtiö vastaa vain asettamistaan palovaroittimista ja asukkaan omat varoittimet jäävät asukkaan itsensä vastuulle, ellei asiasta ole sovittu taloyhtiön kanssa kirjallisesti toisin, Rintamo kertoo. – Tämä asia on hyvä muistaa, jotta taloyhtiö ei lähde saman tien poistamaan asukkaan omia hälyttimiä. Erityisen tärkeää tämä on esimerkiksi kuulovammaisten kohdalla, joilla on oma hälytin lisälaitteilla, Rintamo lisää. The post Palovaroittimet taloyhtiön vastuulla vuoden alusta appeared first on Isännöintiliitto.
Täytyykö osakkaan maksaa taloyhtiön remontista, vaikka ei itse hyödy siitä?
Kysyjä pohtii osakkaan kustannusvastuuta. Taloyhtiö on päättänyt tehdä osittaisen ikkunaremontin, ja ikkunat vaihdetaan vain kahdella julkisivulla. Vastaako remontin kuluista vain ne osakkaat, joille ikkunoita vaihdetaan vai kuuluuko kustannus kaikkien osakkaiden jaettavaksi? Kun taloyhtiö suorittaa kunnossapitovastuullaan olevia korjauksia, katetaan korjauskustannukset osakkailta perittävillä vastikkeilla. Kustannukset tulee tällöin kattaa yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaisesti. Tyypillisiä vastikeperusteita ovat huoneistojen pinta-ala tai osakkeiden lukumäärä. On myös mahdollista määrätä yhtiöjärjestyksessä, että kaikki osakkeenomistajat eivät osallistu tietyn vastikkeen maksamiseen tai tiettyjen kulujen kattamiseen. Tavallisesti kuitenkin vastiketta peritään kaikilta yhtiön osakkeenomistajilta. Sillä ei ole merkitystä, miten yksittäinen osakkeenomistaja hyötyy kunnossapitotyöstä. Taloyhtiö voi myös päättää suorittaa kunnostustyötä osissa, eikä kaikkia kunnostustoimenpiteitä tarvitse tehdä yhtäaikaisesti. Tällöin osakas ei välttämättä hyödy suoritettavasta uudistuksesta heti, vaan hyötyminen tapahtuu jälkikäteen, kun uudistus ulotetaan myös muihin huoneistoihin. Vaikka ikkunaremonttia nyt tehdään vain osittain, osallistuvat kaikki yhtiön osakkeenomistajat kustannuksiin vastikeperusteen mukaisesti. Kysymykseen vastasi asianajaja Marina Furuhjelm Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva oy. Artikkeli julkaistiin nimellä Taloyhtiön kaikkien asuntojen ikkunoita ei vaihdeta – Pitääkö jokaisen osakkaan silti maksaa remontista? sivustolla Kotitalo.
Huoneistokohtaiset vesimittarit ovat tuoneet huomattavia säästöjä taloyhtiöiden asukkaille
Vantaalla asuvan Jenni Valkaman taloyhtiössä Asunto-oy Kivivuorenkuja 5:ssä asennettiin putkiremontin yhteydessä huoneistokohtaiset vesimittarit vuonna 2022. Isännöintiliiton lakiasiantuntijana hän seuraa työkseen taloyhtiömaailmaa ja osasi ennakoida, että vedenkulutus tulee yhtiössä laskemaan. Silti mittarit yllättivät. – Ennen remonttia meillä oli vedenkulutus suunnilleen 150 litraa vuorokaudessa per henkilö. Remontin jälkeen se on ollut selkeästi alle 100 litraa per henki. Kolmanneksenhan se on tippunut, hän kertoo. Motivan ja Työtehoseuran tutkimuksen mukaan vedenkulutus vaihtelee huomattavasti eri kotitalouksien välillä. Jotkut käyttävät vuorokaudessa vettä alle 50 litraa henkilöä kohden, kun toisilla kulutus nousee jopa yli 300 litraan. Eniten vettä kuluu suihkussa käymiseen. Asunto-oy Kivivuorenkuja 5:ssä oli toivottu huoneistokohtaisia vesimittareita, koska osa asukkaista tiesi, ettei oma vedenkulutus ole niin suurta kuin kaikille samat vesimaksut antoivat ymmärtää. Valkama kertoo, että heidän nelihenkisessä perheessään 22 euron vesimaksu henkilöä kohden tarkoitti 88 euron vesimaksua kuukausittain. Remontin jälkeen vesilaskut näyttävät toisenlaisilta. – Nyt olemme maksaneet 87–108 euroa kolmessa kuukaudessa. Mielestäni emme edes suuremmin pihistele veden kanssa, vaan se on suhteellisen normaalia käyttöä. Toki meillä on poikalapsia, niin ehkä semmoisia pitkiä kuumia suihkuja ei niin kauheasti oteta, mutta kyllä säästö mielestäni on kohtalaisen iso näin henkilökohtaisesta näkökulmasta katsottuna, Valkama sanoo. Säästöä syntyy vaivihkaa Viime vuonna Metropolia ammattikorkeakoulussa valmistuneessa opinnäytetyössä tutkittiin huoneistokohtaisten vesimittarien vaikutuksia kahdeksassa vantaalaisessa taloyhtiössä. Tulosten mukaan kaikissa taloyhtiöissä saavutettiin säästöjä, mutta ne vaihtelivat paljon. Vähiten vettä käyttäneessä yhtiössä säästö oli vain kaksi prosenttia, kun taas kolmessa runsaaseen vedenkäyttöön tottuneissa yhtiöissä säästö lähenteli 40 prosenttia. Keskimäärin kulutus laski 15–35 prosenttia. Artikkeli Huoneistokohtaiset vesimittarit ovat tuoneet huomattavia säästöjä taloyhtiöiden asukkaille julkaistiin sivustolla Kotitalo.
Lapset tuovat eloa taloyhtiöön – ja hyvä niin
Kun lapsille annetaan tilaa leikkiä ja heidät otetaan mukaan taloyhtiön arkeen, vahvistuvat sekä yhteishenki että asumisviihtyvyys. Taloyhtiön piha on parhaimmillaan eri-ikäisten asukkaiden kohtaamispaikka, joka tukee yhteisöllisyyttä. — Lapsiystävällinen ja monimuotoinen taloyhtiö ei ole vain lasten etu, se on kaikkien asukkaiden yhteinen etu, korostaa Isännöintiliiton vanhempi lakiasiantuntija Kristel Pynnönen Andersson. – Siinä missä lapsille monesti sanotaan taloyhtiössä, että ”ei saa potkia palloa, ei saa metelöidä, ei saa juosta jne.”, niin mitä jos sanotaankin, että hei, sovitaan yhdessä pelisäännöt ja käydään yhdessä läpi, mitä kaikkea kivaa taloyhtiön pihalla voi tehdä ja keksitään yhdessä hyviä leikkejä. Kaiken ei tarvitse tietenkään olla sallittua, mutta ei myöskään kiellettyä, sanoo Pynnönen Andersson. – Kielloista tulee heti sellainen kuva, että miten taloyhtiössä suhtaudutaan lapsiin. Me aikuiset tykkäämme säännöistä ja hiljaisuudesta, mutta lapsen näkökulmasta se on usein tylsää ja turhaa. Lasten äänet, leikit ja toiminta kuuluvat normaaliin elämään ja se tuo usein myös ihan kaivattua elämää taloyhtiöön. Voin rehellisesti sanoa, että jos kesällä ikkunani olisi auki ja kuulisin sieltä lasten leikkimistä ja naurua, niin toisi se itsellekin hyvää mieltä työnteon keskelle, Pynnönen Andersson lisää. – Vanhemmuus ei ole helppoa taloyhtiössä, jossa säännöt ja kiellot rajoittavat elämää. Lapsiystävällinen taloyhtiö, joka tukee perheiden arkea eikä lisää vanhemmuuden paineita, voi omalta osaltaan jopa rohkaista siihen, että lapsia syntyy enemmän, Pynnönen Andersson pohtii. Lapsiystävällinen piha voi olla hyvä myyntivaltti Taloyhtiön piha on parhaimmillaan eri-ikäisten asukkaiden kohtaamispaikka, joka tukee yhteisöllisyyttä. Viihtyisä ympäristö niin lapsille kuin aikuisillekin, lisää asumisviihtyisyyttä. Kun pihalla on hyvin suunniteltu ja monen ikäisiä lapsia kiinnostava leikkipaikka, lapset viihtyvät ja keksivät hyviä leikkejä. – Jos taloyhtiöön on tulossa piharemontti, sanoisin, että ottakaa lapset mukaan suunnitteluun! Heiltä saa hyviä ideoita ja samalla he tulevat kuulluksi, joka lisää varmasti molemmin puolista ymmärrystä, Pynnönen Andersson pohtii. Vaikka taloyhtiössä ei juuri nyt asuisikaan lapsiperheitä, ei leikkipaikkoja tulisi silti päästää rapistumaan tai poistaa niitä kokonaan. Niiden säilyttäminen kertoo myönteisestä suhtautumisesta lapsiin ja piha on yleensä ensimmäinen asia, johon tulija kiinnittää huomionsa. – Asunnon ostamista harkitsevat perheet kiinnittävät usein huomiota siihen, millaiselta taloyhtiö vaikuttaa lapsiperheen elämää ajatellen. Esimerkiksi onko taloyhtiön pihalla leikkipaikka tai miten lastenrattaille ja muille välineille on säilytysmahdollisuuksia. Kaikki nämä voivat vaikuttaa ostopäätökseen ratkaisevasti ja lisätä taloyhtiön houkuttelevuutta, Pynnönen Andersson toteaa. Artikkeli Lapset tuovat eloa taloyhtiöön – ja hyvä niin julkaistiin sivustolla Isännöintiliitto.
Saako hallituksen puheenjohtaja laskuttaa yli päätetyn palkkion – ja mikä on isännöitsijän vastuu?
Yhtiökokous valitsi taloyhtiön hallitukseen hallitusammattilaisen, jonka palkka saa olla 2 000 euroa sisältäen alvin. Hän toimii puheenjohtajana. Meneillään olleen putki- ja sähköremontin aikana hän on laskuttanut yhtiötä muun muassa asiantuntijatehtävistä, puhelinkuluista ja kokouksista. Urakalla on valvoja, joka on budjetoitu ja hyväksytty yhtiökokouksessa. Isännöitsijä on maksanut laskut hallituksen jäsenten tietämättä. Palkkiota on maksettu tuhansia euroja yli yhtiökokouksessa päätetyn summan. Onko tämä maan tapa toimia? Kuuluuko laillisuuden valvonta isännöitsijälle? Asunto-osakeyhtiölain mukaan isännöitsijän tehtäviin kuuluu muun muassa yhtiön päivittäisen hallinnon hoitaminen hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Asunto-osakeyhtiön laskujen maksaminen kuuluu päivittäisen hallinnon hoitamiseen, eli isännöitsijällä on asunto-osakeyhtiölain perusteella yleensä oikeus maksaa yhtiön laskuja ilman erillistä valtuutusta hallitukselta tai yhtiökokoukselta. Isännöitsijällä on kuitenkin tehtävissä toimiessaan huolellisuusvelvoite, jonka rikkominen voi johtaa vahingonkorvausvastuuseen. Asunto-osakeyhtiölain perusteella isännöitsijän on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle. Jos isännöitsijä ei ole maksanut palkkioita tahallaan yli yhtiökokouksessa sovitun summan, tulee arvioitavaksi se, onko isännöitsijän toiminta ollut huolimatonta. On perusteltua katsoa, että isännöitsijän tulee maksuliikennettä hoitaessaan varmistua riittävällä tavalla maksuun pantavien laskujen oikeellisuudesta. Kun isännöitsijä ei ole näin tehnyt, on hän toiminut huolimattomasti. Yhteenvetona voidaan siis todeta, että palkan tai palkkioiden maksaminen tai laskuttaminen yli yhtiökokouksen päättämän summan ei ole maan tapa tai normaali käytäntö. Isännöitsijällä on kuitenkin asunto-osakeyhtiölaista tulevien yleisten tehtäviensä perusteella yleensä oikeus yhtiön laskujen maksamiseen. Isännöitsijän tehtäviin sisältyy kuitenkin huolellisuusvelvoite, eli isännöitsijän tulee huolehtia laskujen oikeellisuudesta, eikä maksaa laskuja yhtiökokouksessa tehtyjen päätösten vastaisesti. Kysymykseen vastasi asianajaja Marina Furuhjelm, Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy Artikkeli Voiko hallitusammattilainen laskuttaa palkkansa päälle ylimääräisiä kuluja? julkaistiin alunperin sivustolla Kotitalo.
Rotat taloyhtiössä – kuka vastaa torjunnasta ja miten ongelma pysäytetään?
Jos asukkaat tekevät taloyhtiön pihapiirissä rottahavaintoja, kannattaa nopeasti kääntyä isännöitsijän puoleen. Kuten kaikkien tuhoeläimien tapauksessa, rotatkin on helpompi hävittää ennen kuin ongelma paisuu. – Rottien torjunta on kiinteistön omistajan, ei kaupungin vastuulla, ja tämä välillä asukkailta unohtuu, kertoo Isännöintiliiton vanhempi lakiasiantuntija Kristel Pynnönen Andersson. – Valitettavasti rotat lisääntyvät nopeasti ja toisaalta torjuntatoimet eivät yleensä tepsi kovin nopeasti, joten mitä nopeammin taloyhtiö lähtee torjuntatoimiin, sitä todennäköisemmin tilanne saadaan hallintaan, vinkkaa Pynnönen Andersson. Yhteistyö auttaa torjunnan onnistumisessa Kaupungissa rakentaminen on tiivistä ja taloyhtiöt sijaitsevat vieri vieressä. Näin ollen rotatkin liikkuvat useamman kiinteistön tonteilla. Jotta torjuntatoimet olisivat tehokkaita ja auttaisivat ongelmaan, tulisi rottatorjunta suorittaa naapuritaloyhtiöiden kanssa yhteistyönä. Usein naapurikiinteistöillä on eri isännöitsijät, mutta tämä ei ole este yhteistyölle – päinvastoin. – Isännöitsijät tuntevat usein toisensa ammatillisesti ja voivat helposti olla yhteydessä keskenään. Kun torjuntatoimet sovitaan ja toteutetaan samanaikaisesti koko naapurustossa, varmistetaan, ettei ongelma vain siirry talosta toiseen, muistuttaa Pynnönen. Älä tarjoa ilmaisia lounaita rotille Jotta rottaongelmaa ei tulisi, kannattaa taloyhtiössä kiinnittää huomiota roska-astioihin ja pihan siisteyteen. Jos roskalaatikko pursuaa yli, on rottien helppo päästä apajille. Samoin rotille kelpaavat myös kaikki pizzalaatikoista alkaen, jos ruoantähteitä on jäänyt sinne ja tänne. – Samaan aikaan ammattilaistorjunnan kanssa kannattaa kiinnittää huomiota taloyhtiön siisteyteen. Helppo lounas houkuttaa rottia paikalle, muistuttaa Pynnönen Andersson. The post Rotat eivät tunne tonttirajoja appeared first on Isännöintiliitto.
Mitä tarkoittaa lunastuslauseke?
Suurin osa asunto-osakeyhtiön osakkeista voidaan myydä ja ostaa vapaasti, mutta joillakin yhtiöillä on lunastuslauseke. Se antaa yhtiön muille osakkeenomistajille tai taloyhtiölle itselleen mahdollisuuden lunastaa ulkopuoliselle ostajalle myydyt osakkeet kauppakirjan kauppahinnalla. Lunastusoikeutta on käytettävä tietyn ajan kuluessa: tyypillisesti noin kuukauden sisällä siitä, kun taloyhtiö on saanut tiedon osakkeen siirtymisestä uudelle omistajalle. Lunastusoikeus on taloyhtiön sisäinen kontrollimekanismi, joka antaa mahdollisuuden vaikuttaa siihen, kenestä tulee osakas. Lunastusoikeus suojaa yhtiön tai osakkaiden etua esimerkiksi silloin, kun halutaan estää ulkopuolisten pääsy pieneen tai erityisluonteiseen yhtiöön. Onko asunto-osakeyhtiöllä lunastusoikeus? Sen voi tarkistaa yhtiöjärjestyksestä, ja siitä pitää olla maininta myös osakekirjassa sekä isännöitsijäntodistuksessa. Lähde: Kotitalo
Asuuko taloyhtiössä sarjavalittaja? – Näin teet valittamisesta lopun
Taloyhtiössä saattaa asua osakas, joka valittaa jatkuvasti jostain. Hän ei halua itse hallitukseen mutta jakelee auliisti neuvoja taloyhtiön asioiden hoitamiseksi paremmin. Jos hallitus ei toimi osakkaan toiveiden mukaan, hän saattaa ottaa ohjat omiin käsiinsä, liimailla heippalappuja sinne tänne tai siirrellä ärsyttäviksi kokemiaan polkupyöriä pois pihalta. Kolme valittajatyyppiä Valmentaja ja työnohjaaja Katja Kiiski kertoo, että valittajat voi jakaa motiivinsa perusteella kolmeen ryhmään. Ykkösryhmään kuuluvat valittavat, koska he haluavat purkaa höyryjä. Kakkosryhmään kuuluvat pyrkivät tuomaan epäkohtia asiallisesti esille. He haluavat ratkaista ongelmia. Kolmannessa ryhmässä valitetaan ”virkistyksen” vuoksi. Höyryjen purkaja kiihtyy nopeasti nollasta sataan. Valittaminen vähenee tai lakkaa, kun hänen tunnekuohunsa otetaan vastaan. Vaikka negatiivista vuodatusta ei ole kiva kuunnella, jo lyhytkestoinen kuunteleminen riittää. Asiaa voi hämmästellä yhdessä höyryjen päästelijän kanssa: ”Ajatella!”, ”Kaikkea sitä sattuu.” Epäkohtien tuojalla saattaa olla jo ratkaisu valmiina tai hän on pohtinut sitä. Tällaisen valittajan kohtaaminen ei vaadi muuta kuin mukaan lähtemistä. Valittajalta voi kysyä selventäviä kysymyksiä ja avata yhdessä uusia näkökulmia asiaan. Esimerkiksi, jos epäkohta on se, että naapuri säilyttää rollaattoriaan rappukäytävässä, voi miettiä yhdessä, mitä seurauksia rollaattorikiellolla olisi sen käyttäjälle. – Taloyhtiössä voi vedota myös yhteisiin pelisääntöihin ja muistuttaa niistä. Virkistyksen tai tavan vuoksi valittaja ei ehkä edes huomaa valittavansa, vaan marina on hänen tapansa olla vuorovaikutuksessa. Taitava keskustelija voi auttaa valittajaa ymmärtämään itseään ja muita ja löytämään rakentavampia keskustelutapoja. Mitä valittaja tarvitsee? Valituksen taustalla vaikuttavat monenlaiset tunteet ja tarpeet. Valittaja saattaa pohjimmiltaan haluta, että hänestä ollaan kiinnostuneita, häntä ymmärretään ja arvostetaan. Taustalta voi löytyä yksinäisyyttä, seuran tarvetta tai esimerkiksi huolta ja pelkoa. Kun nämä todelliset tarpeet tulevat kohdatuksi, valittaminen vähenee. Hallituksen puheenjohtajan ei tarvitse ryhtyä terapeutiksi tai pitää seuraa, mutta hän voi vinkata mahdollisuuksista, missä voi jutella muiden ihmisen kanssa. Valittajaa voi muistuttaa esimerkiksi siitä, että tämä kävi ennen kirjaston lukupiirissä tai äijäjumpassa ja kysellä, millainen toiminta häntä kiinnostaa. Marisija ei välttämättä edes pyri muuttamaan asioita. Tätä voi kysyä suoraan. Esimerkiksi naapuristaan jatkuvasti valittavalta asukkaalta voi kysyä, mitä hän naapuriltaan toivoisi. Millainen naapurisuhde valittajan mielestä toimisi hyvin? Entä, mitä hän on itse jo tehnyt asian eteen, ja mitä hän vielä voisi tehdä tilanteen parantamiseksi? – Älä kuitenkaan syyllistä. Usein epäkohtia ja ongelmia sisältävistä asioista löytyy myös jotain, mikä toimii. Huomion kääntäminen siihen, vähentää marinan tarvetta. Esimerkiksi, jos valittaja on sitä mieltä, että lapset tömistelevät liian kovaäänisesti rapussa, tilanteesta voi kysellä lisää ja kertoa omia huomioitaan. Voi olla, että vaikka lapset tömistävät, he eivät puhu kovaäänisesti rapussa ja tervehtivät aina ystävällisesti. Taloyhtiö tarvitsee myös epäkohtien esiin nostajia. Valittamisella on pohjimmiltaan hyvä tarkoitus – ainakin valittajalle itselleen. 5 vinkkiä kohti rakentavaa vuorovaikutusta: 1. Kunnioita keskustelukumppaniasi. Muista, että hänellä on oma ainutlaatuinen historiansa ja kokemuksensa sekä niihin liittyvät näkemyksensä. 2. Kuuntele. Älä mieti omia vastaavia kokemuksiasi, vaan katsele tarinaa kertojan silmin, jolloin kiinnostuksesi herää ja tarkentavat kysymykset nousevat mieleesi. 3. Keskity aidosti, jotta sanallinen ja sanaton viestintäsi ovat sopusoinnussa keskenään. 4. Pidä keskustelu kepeänä. Ilmavuus, liikkuvuus ja leikkimielisyys tuottavat ideoita ja ehkäisevät väittelyä. 5. Ole kärsivällinen. Pyri yhteisten ratkaisujen löytämiseen. Kärsivällisyys vaatii elävää otetta keskusteluun ja sen muistamista, mitä toinen on sanonut. Muutosta tapahtuu, vaikka ajattelemme helposti, ettei toinen muutu. Lähde: Kotitalo
Taloyhtiöissä törmätty uuteen ongelmaan vastikerästeissä – edes hallintaanotto ei ole ratkaisu
Perinteisesti hallintaanotto on ollut tehokas keino turvata taloyhtiön saatavat vastikerästitapauksissa. Nyt kuitenkin Isännöintiliitto on huolissaan yleistyvästä ilmiöstä, jossa osakkaan maksulaiminlyönteihin ei voida puuttua hallintaanotolla. – Hallintaanotto ei auta, jos asuntoa ei saada vuokrattua. Vastikevelan määrä vain kasvaa, jos vuokratuotolla sitä ei saada lyhennettyä, kiteyttää Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama. – Valitettavasti kyse ei ole pelkästään yksittäisistä tapauksista, vaan näitä tulee lakineuvonnassamme vastaan useasti. Suomi jakautunut yhä enemmän taantuviin ja kasvaviin alueisiin, mikä näkyy selvästi myös vuokra-asuntojen kysynnässä summaa Valkama. Vapaamatkustajat syventävät taloyhtiön ahdinkoa Kun taloyhtiössä on osakas, joka ei maksa yhtiövastikkeitaan, muut osakkaat joutuvat maksamaan myös tämän osuuden. Jo valmiiksi vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevan taloyhtiön tilanne voi ajautua tämän takia vielä syvempään ahdinkoon tai jopa konkurssin partaalle. – Ei ole taloyhtiön eikä muiden osakkaiden etu, jos taloyhtiössä on vapaamatkustajia. Kulut pysyvät ennallaan, mutta yksi tai pahimmassa tapauksessa useampi maksaja puuttuu, sanoo Valkama. Ulosottokaan ei auta Hallintaanoton lisäksi taloyhtiö voi periä osakkaalta velkoja oikeusteitse. Menettelyn tavoitteena on saada viime kädessä ulosoton suorittaman pakkomyynnin kautta perinnässä olevat velat maksettua. Ulosotto ei kuitenkaan ryhdy realisoimaan velallisen omaisuutta, jos sillä ei ole mitään myyntiarvoa tai arvo on jopa negatiivinen. – Taloyhtiö on täydellisessä pattitilanteessa, jos oikeudellinen perintä ei johda mihinkään, eikä hallintaanotettua huoneistoa pystytä vuokraamaan ollenkaan tai käypä vuokrataso on niin alhainen, että velka kasvaa hallintaanotosta huolimatta. – Näissä tilanteissa mitään helppoa ratkaisua ei ole olemassa. Joissain taloyhtiöissä omien osakkeiden hankkiminen voi auttaa katkaisemaan velkojen kertymisen, mutta menettely edellyttää sitä, että osakas haluaa luopua osakkeistaan. Jos omistaja pysyy passiivisena tai kieltäytyy luovuttamasta osakkeita taloyhtiölle, ei pakkokeinoja ole käytettävissä ainakaan nykylainsäädännön puitteissa. Lähde: Isännöintiliitto.
Kuka maksaa, kun osakkaan remontti epäonnistuu taloyhtiössä?
Osakas on remontoinut asuntoaan, mutta myöhemmin selviää, että remontti on vaurioittanut – tai uhkaa vaurioittaa – asunnon rakenteita. Kuka vastaa ja kuka maksaa korjauksen? – Juuri nämä kaksi eri asiaa taloyhtiön täytyy osata erottaa toisistaan: ensin pitää miettiä, kuka vastaa korjauksesta ja sen jälkeen ratkaista, kuka sen maksaa, sanoo Isännöintiliiton vanhempi lakiasiantuntija Kristel Pynnönen Andersson. Kun kyse on rakenteista, joita osakas on remontillaan vaurioittanut, taloyhtiö vastaa niiden korjaamisesta, mutta osakas maksaa korjauskustannukset. Kaikki osapuolet pääsevät helpommalla ja halvemmalla, kun osakas myöntää heti rehdisti aiheuttamansa vahingon ja ymmärtää korvausvastuunsa. Ihannetilanteessa taloyhtiö ja osakas voivat jopa sopia, että osakas korjaa vahingon itse taloyhtiön tiukan valvonnan alla. Silloin säästytään tilanteelta, jossa taloyhtiö ensin maksaa korjauksen ja myöhemmin perii kulut osakkaalta. Osakas ei säästy maksajan roolista, vaikka olisi tehnyt taloyhtiölle asianmukaisen ilmoituksen remontistaan. Korvausvastuu ei myöskään siirry. Jos osakas myy asuntonsa ja remontin korjaustarve paljastuu vasta myöhemmin, hän on yhä vastuussa. Osakas saa tehdä asunnossaan taloyhtiölle ilmoittamatta pieniä muutostöitä, kuten tapetointia, maalaamista ja taulukoukkujen ripustamista. Muista remonteista täytyy tehdä taloyhtiölle kirjallinen ilmoitus etukäteen. Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Auts, osakkaan tekemä remontti epäonnistui ja vaatii korjaamista sivustolla Kotitalo.
