Isännöintialalla eletään poikkeuksellisen kiireistä kevättä, kun yhtiökokouskausi ja lähestyvät huoneistotietojärjestelmän määräajat kuormittavat isännöintitoimistoja eri puolilla Suomea. Taloyhtiöiden on ilmoitettava yhtiön kunnossapito- ja muutostyöt sekä yhtiölainoja ja vastikkeita koskevat tiedot Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään viimeistään 30.6.2026. Lisäksi taloyhtiöissä on varauduttava ilmoittamaan osakkaiden kunnossapito- ja muutostyöilmoitusten tiedot 1.7.2026 alkaen. Ammattimaisesti isännöidyissä taloyhtiöissä tiedot ilmoittaa isännöinti. – Huoneistotietojärjestelmään siirtyminen on tärkeä uudistus koko alalle, mutta tietojen siirron viime metrit osuvat ajallisesti hyvin kiireiseen ajankohtaan. Kevät on perinteisesti isännöinnin kiireisintä aikaa taloyhtiöiden yhtiökokouksien takia, sanoo tieto- ja teknologiajohtaja Ira Tenhunen Isännöintiliitosta. Taloyhtiön taloustiedot ilmoitetaan huoneistotietojärjestelmään Taloyhtiön taloudellisia tietoja huoneistotietojärjestelmään ilmoittaa sekä pankit että isännöinti ja taloyhtiöt. Pankkien olisi pitänyt hoitaa oma osuutensa taloyhtiölainojen ilmoittamisesta viime vuoden marraskuun loppuun mennessä. – Kaikki pankit eivät ole ilmoittaneet taloyhtiölainoja huoneistotietojärjestelmään määräajassa, minkä vuoksi osa lainatiedoista puuttuu edelleen. Tämä on herättänyt huolta siitä, ehtivätkö taloyhtiöt ja isännöinti täyttää omat velvoitteensa 30.6.2026 mennessä. Maanmittauslaitoksen mukaan taloyhtiön lainaosuus- ja pääomavastiketietojen ilmoittaminen ei ole teknisesti sidoksissa pankin ilmoittamaan lainaan eli isännöinti voi ilmoittaa myös puuttuvien lainojen tiedot omien laskelmiensa mukaisesti, kertoo Tenhunen. – Isännöinti ja taloyhtiöt siis pystyvät hoitamaan omat velvollisuutensa taloustietojen ilmoittamiseen liittyen. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun pankki ilmoittaa puuttuvat taloyhtiölainat huoneistotietojärjestelmään, tulee lainaan liittyen ilmoittaa, jakautuuko se osakeryhmien vastuulle vai ei. Mikäli pankki ilmoittaa lainat vasta hankkeen päätyttyä, isännöinnille aiheutuu turhaa työtä, lisää Tenhunen. Isännöintiliitto muistuttaa, että isännöinnin työpanoksella on hyvin merkittävä yhteiskunnallinen rooli huoneistotietojärjestelmän tavoitteiden saavuttamiseksi. Onnistuessaan huoneistotietojärjestelmä parantaa tiedon laatua ja läpinäkyvyyttä niin isännöinnissä, luotonannossa kuin asuntokaupassakin. On tärkeää, että myös luottolaitokset hoitavat omat velvollisuutensa mahdollisimman nopeasti, jottei isännöinnille aiheudu lisätyötä määräaikojen umpeuduttua. Muuttuneet järjestelmävaatimukset lisänneet haastetta Tuoreen Isännöintialan järjestelmäselvityksen mukaan huoneistotietojärjestelmän jatkokehityshanke on vaatinut isännöintialalta mittavia resursseja. Aikaa on mennyt etenkin korjaustietojen kokoamiseen ja oikeaan muotoon saattamiseen sekä yrityksen prosessien uudelleen rakentamiseen. Isännöintitoimistojen lisäksi myös alan järjestelmien on täytynyt vastata nopealla aikataululla uusiin velvoitteisiin. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että ohjelmistotalot ovat joutuneet tekemään isohkojakin muutoksia ohjelmistoihinsa. Osa alan järjestelmistä ei kehitä vaadittavia toiminnallisuuksia, mikä on osaltaan johtanut siihen, että osassa isännöintitoimistoista on ollut pakko vaihtaa toimittajaa. – Järjestelmäselvityksen mukaan hieman yli puolet vastaajista on vaihtanut isännöintijärjestelmää kolmen vuoden aikana ja noin viidesosa suunnittelee sitä. Tähän kun lisää huoneistotietojärjestelmään liittyvät uudet velvoitteet sekä kiireisen yhtiökokouskevään, monelle kokonaisuus on ollut melkein tekemätön paikka, Tenhunen kertoo. Lue lisää: Isännöintialan järjestelmäselvitys 2026 >> The post Isännöintialalla poikkeuksellisen kiireinen kevät – huoneistotietojärjestelmän määräajat lähestyvät appeared first on Isännöintiliitto.
Taloyhtiöiden korjausrakentamista vauhditettava
Isännöintiliitto vaatii kehysriihessä toimia taloyhtiöiden korjausrakentamisen vauhdittamiseksi. Kiinteistöt rapistuvat, kun korjaushankkeet ovat jumissa rahoitusongelmien vuoksi. Remonttien siirtäminen kasvattaa korjausvelkaa ja laskee kiinteistöjen vakuusarvoa, mikä heikentää entisestään taloyhtiöiden mahdollisuuksia lainan saamiseen. Suomen asuntokanta ikääntyy nopeasti ja korjausvelkaa kertyy erityisesti 1960–1980-luvuilla rakennetuissa taloyhtiöissä. Samaan aikaan rakennusala on ahdingossa ja työttömyys kasvaa. Ongelmat korostuvat taantuvilla, väestöään menettävillä alueilla mutta näkyvät jo myös kasvukeskuksissa. Ylen (25.3.2026) mukaan suurissa kaupungeissa on jo kymmeniä asuinalueita riskihinnoissa. – Taloyhtiöiden korjaushankkeita ei saada liikkeelle tarpeista huolimatta. Tämä selittyy paitsi rakentamiskustannusten nousulla niin myös taloyhtiöiden heikentyneillä lainansaantimahdollisuuksilla, Isännöintiliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Anu Tuovinen sanoo. Viime vuosina taloyhtiöiden remonttihintojen kasvu on tarkoittanut myös taloyhtiöiden rahoitustarpeiden kasvua.Isännöintiliiton Talousbarometrissä 2025 selvitettiin taloyhtiöiden tilannetta. Vastaajista 60% katsoi liian korkeiden remonttihintojen olevan syy korjausten lykkäämiseen. Rahoituksen saatavuusongelmista raportoi 39% vastaajista, kun vuotta aiemmin osuus oli 31%. Vastaajista 35% piti syynä taloudellisten avustusten ja tukien puutetta, kun edellisvuonna 29% oli tätä mieltä. Taloyhtiöiden korjausrakentaminen edellyttää riittävää ennakointia ja pidemmän aikavälin suunnitelmaa tulevista remonttitarpeista sekä ennakoitavaa rahoitusta kohtuullisilla ehdoilla. – Hallituksen on nyt kehysriihessä tehtävä jotain taloyhtiöiden lainansaannin helpottamiseksi ja korjausrakentamisen vauhdittamiseksi. Nykyinen valtion takauslainajärjestelmä ei toimi eikä vastaa taloyhtiöiden tarpeisiin, erityisesti alueilla, joilla asuntojen vakuusarvot ovat matalat. Takauslainajärjestelmää pitää kehittää. Oma vastuunsa on myös pankeilla pohtia, ovatko lainaehdot liian tiukkoja. Kyse on ihmisten kodeista, Tuovinen korostaa. Asunnoissa kiinni oleva kotitalouksien varallisuus on kansantaloudellisesti merkittävä. Taloyhtiöiden perusparannushankkeet edistävät osaltaan energiatehokkuutta ja turvaavat kiinteistöjen arvon säilymistä. – Kotitalousvähennyksen kehittäminen voisi myös olla yksi keino, jolla helpotettaisiin taloyhtiöissä remonttien kustannustaakkaa, Tuovinen pohtii. The post Taloyhtiöiden korjausrakentamista vauhditettava appeared first on Isännöintiliitto.
Voiko lakiesitys johtaa osakkaiden ja vuokralaisten eriarvoiseen asemaan taloyhtiössä?
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen sekä asunto-osakeyhtiölain, että asuinhuoneiston vuokraamisesta annetun lain muuttamisesta. Nämä lakiesitykset tulevat koskemaan useampaa miljoonaa asukasta Suomessa. Asuinhuoneiston vuokraamisesta annetun lain uudistaminen tähtää parempaan asumisviihtyvyyteen, mutta Isännöintiliiton mukaan erityisesti vuokra-asuntoihin kohdistuva tupakointikielto asettaa taloyhtiöissä asuvat osakkaat ja vuokralaiset eriarvoiseen asemaan. – Tässä lakiesityksessä on silmiin pistävää vuokra-asuntoja koskeva tupakointikielto, sanoo Isännöintiliiton vanhempi lakiasiantuntija Kristel Pynnönen Andersson. Esityksen mukaan tupakointi olisi kielletty huoneiston sisätiloissa, parvekkeella ja muussa huoneistoon liittyvässä sisä- tai ulkotilassa. Jatkossa tupakointi näissä tiloissa edellyttäisi aina vuokranantajan luvan. Tupakointikiellon on tarkoitus tulla voimaan niin, että sitä sovellettaisiin myös jo olemassa oleviin vuokrasopimuksiin. – Kokonaisuudesta tekee erikoisen se, että vastaavaa kieltoa ei sisälly asunto-osakeyhtiölain muutosesitykseen, eli kielto ei koske osakkaita. Tämä johtaa mielestämme asukkaiden eriarvoiseen asemaan, korostaa Pynnönen Andersson. – Eli siis, taloyhtiössä asuva osakas saa lähtökohtaisesti tupakoida, mutta vuokralla asuva ei, Pynnönen Andersson vielä täsmentää. Vuokra-asuntoja koskevaa tupakointikieltoa perustellaan sillä, että se tekee asumisesta miellyttävämpää ja terveellisempää erityisesti niille asukkaille, jotka eivät tupakoi. – Tämä tavoite olisi huomattavasti helpommin saavutettavissa, jos tupakointi olisi kaikilta asukkailta kiellettyä, sanoo Pynnönen Andersson. – Jos tupakoimattoman naapurina asuu kuitenkin osakas, joka tupakoi, tavoitetta ei saavuteta, hän lisää. Isännöintiliitto korostaa lisäksi, että tupakointiin puuttuminen voi hankaloitua ja aiheuttaa lisätyötä taloyhtiön johdolle, kun joudutaan arvioimaan, onko tupakoiva asukas osakas vai vuokralainen. – Savuttomuus on mielestämme erittäin hyvä tavoite ja kannatamme tupakoinnin kieltämistä asunnoissa kattavasti, siitä riippumatta perustuuko asuminen vuokrasopimukseen vai omistamiseen, painottaa Kristel Pynnönen Andersson. – Tärkeää olisi siis käynnistää tupakkalain päivittäminen asuntoyhteisöjen tupakointikieltojen osalta pikaisesti ja poistaa lakimuutoksella osakkaiden ja vuokralaisten eriarvoinen asema, lisää Pynnönen Andersson lopuksi. Kristel Pynnönen Andersson on ollut mukana asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ajantasaistamista valmistelleessa työryhmässä. The post Voiko lakiesitys johtaa osakkaiden ja vuokralaisten eriarvoiseen asemaan taloyhtiössä? appeared first on Isännöintiliitto.
Saadaanko asunto-osakeyhtiölakiin nykyistä paremmat keinot häiriötilanteiden hallintaan?
Hallituksen esitys asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta on annettu eduskunnalle 26.3.2026. Esityksessä ehdotetaan useita muutoksia, jolla pyritään selkeyttämään lainsäädäntöä ja korjaamaan käytännössä havaittuja puutteita. Yksi keskeisistä ehdotuksista voi helpottaa taloyhtiöiden vaikeiden häiriötilanteiden hallintaa. Yhä useammin isännöinti törmää työssään haastaviin häiriötilanteisiin taloyhtiössä. Voimassa olevan lain hallintaanottoperusteet eivät mahdollista puuttumista kaikkiin niistä. Hallintaanottoperusteita on noudatettava tarkasti, eikä niiden soveltamisalaa voi käytännössä laajentaa. Aito tarve niiden tarkistamiseen on siis olemassa. – Esimerkiksi tilanteet, joissa asukkaan vieraat tai huoneistossa muuten asioivat henkilöt aiheuttavat häiriötä käyntinsä yhteydessä, saattavat jäädä nykyisten perusteiden soveltamisen ulkopuolelle, kertoo Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama. – Perusteetta tehty hallintaanottopäätös voi pahimmillaan johtaa oikeudenkäyntiin, josta maksettavaksi tulee jutun häviämisen myötä huomattavat oikeudenkäyntikulut. Näin ollen taloyhtiöt ovat ymmärrettävästi varovaisia eikä päätöstä hallintaanotosta uskalleta tehdä, jos perusteen olemassaolosta on yhtään epäselvyyttä, jatkaa Valkama. Poliisiraportit jäävät edelleen puuttumaan Lakiesityksessä ei ehdoteta, että taloyhtiöllä olisi oikeus saada tietoa poliisin käynneistä huoneistossa häiriötilanteisiin liittyen, vaikka kiinteistöalan toimijat ovat toivoneet tällaista oikeutta jo pitkään. Vaikka hallintaanoton perusteita täydennetään, ongelmia aiheuttaa edelleen se, että häiritsevästä elämästä on vaikea saada riittävän luotettavaa näyttöä. Lisäksi häätöasioiden käsittely käräjäoikeudessa kestää liian pitkään. – Isännöintiliitto toivoo, että pikaisesti käynnistetään lainvalmistelu, jolla mahdollistetaan taloyhtiöille tietojen saanti poliisin käynneistä. Vakavissa häiriötilanteissa poliisi on voinut käydä paikan päällä lukuisia kertoja, mutta tietoa käynneistä ei tällä hetkellä pystytä millään tavalla hyödyntämään, harmittelee Valkama. Häätöasioiden käsittelyn on oltava tuomioistuimessa nykyistä nopeampaa, jotta yhteen huoneistoon liittyvät ongelmatilanteet eivät heikennä kaikkien muiden taloyhtiön asukkaiden asumisrauhaa. Kukaan ei toivo omalle kohdalleen tilannetta, jossa kuukausien ajan saa päivittäin pelätä jopa oman tai perheensä turvallisuuden puolesta, summaa Valkama. Helpotusta vastikeperusteen muuttamiseen Asunto-osakeyhtiölakiin esitetään useita muitakin muutoksia. Muutoksista on odotettavissa helpotusta esimerkiksi vastikeperusteen muuttamiseen tilojen käyttötarkoitusmuutosten yhteydessä. Tämä on tärkeää esimerkiksi silloin, kun taloyhtiössä liikehuoneisto jää tyhjilleen eikä sitä saada vuokrattua. Tavoitteena on, että tilojen käyttötarkoituksen muutokset auttavat taloyhtiöitä nykyistä paremmin sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. – Jos liiketilalla on moninkertainen vastike asuinhuoneistoihin verrattuna, eikä tilalle löydy enää käyttäjiä, lisääntyy riski siitä, että vastikkeet jäävät kokonaan maksamatta. Jo nyt on nähtävissä ikävä ilmiö, jossa rasitteeksi muodostuneista osakkeista hankkiudutaan eroon ”hinnalla millä hyvänsä”, vaikka myymällä ne nimellisellä hinnalla taholle, jolla ei ole aikomustakaan maksaa vastikkeita taloyhtiölle. Tilanne voi johtaa jopa taloyhtiön konkurssiin, jos liiketilat maksavat suuren osan yhtiön vastikkeista, toteaa Valkama. Muutoksia osakkaiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin Osakkaiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin esitetään myös muutoksia. Osakkailla olisi esityksen mukaan jatkossa entistä laajempi oikeus saada jäljennös huoneistoaan koskevista merkityksellisistä asiakirjoista. Lisäksi esitetään lakiin lisättäväksi selkeä säännös osakkaiden vastuusta muutostöiden kunnossapidosta sekä velvollisuus pitää huolta kaikista osakkaan käytettävissä olevista yhtiön tiloista ja ilmoittaa niiden vioista ja puutteista yhtiölle. – Osakkailla on jo pitkään tulkittu olevan omassa huoneistossa tehtyihin muutostöihin liittyvä kunnossapito- ja kustannusvastuu, mutta käytännössä vastuukysymyksiin liittyy paljon epäselvyyksiä. Erityisen vaikea on ollut ymmärtää, että vastuu on uudella omistajalla, vaikka muutostyö olisi tehty jo jonkun aikaisemman osakkaan toimesta. Tarkoitus onkin helpottaa lain luettavuutta ja käytännön soveltamista lisäämällä lakiin asiaa koskeva nimenomainen säännös, kertoo Valkama. Johtava lakiasintuntija Jenni Valkama on ollut Isännöintiliiton edustajana asunto-osakeyhtiölain muutosesityksen valmisteellessa työryhmässä. The post Saadaanko asunto-osakeyhtiölakiin nykyistä paremmat keinot häiriötilanteiden hallintaan? appeared first on Isännöintiliitto.
Isännöintiliitto vaatii kehysriihessä toimia asumishäiriöihin puuttumiseksi
Yleinen taloustilanne, arjen haasteet ja sosiaaliturvan muutokset näkyvät asumisessa. Huono-osaisuus ja elämisen haasteet näyttävät kasautuvan yhä enemmän samoille asukkaille. Isännöintialan havaintojen perusteella asumishäiriöiden koetaan lisääntyneen. Taloyhtiöiden vakavat häiriötilanteet lisäävät turvattomuutta ja ovat usein vaikeita ratkaista nykyisellä lainsäädännöllä. Isännöintiliitto vaatii hallitukselta toimia asumisturvallisuuden lisäämiseksi Taloyhtiöissä esiintyvät vakavat häiriöt aiheuttavat turvattomuutta ja myös aineellisia vahinkoja. Lainsäädäntö ei nykyisellään mahdollista taloyhtiölle oikeutta saada raportteja poliisikäynneistä tilanteesta, jossa taloyhtiön edustaja tai naapuri on joutunut soittamaan poliisin apuun. Vakaviin häiriötilanteisiin puuttuminen ja asumisrauhan turvaaminen vaatii lisäkeinoja. – Häiriöiden todistaminen voi olla vaikeaa, jos naapurit eivät halua pelon takia todistaa mahdollisessa oikeudenkäynnissä häiriötä aiheuttavaa ja monesti myös uhkaavasti käyttäytyvää asukasta vastaan. Nimettömät häiriöilmoitukset eivät riitä näytöksi ja taloyhtiöillä ei ole mahdollisuutta hyödyntää häiriötilanteiden todistelussa tietoja poliisin toistuvistakaan käynneistä tietyssä asunnossa toteaa Isännöintiliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Anu Tuovinen. Huumausaineisiin liittyvät häiriötilanteet luovat turvattomuutta Taloyhtiöiden asumisrauhaan liittyvät asiat sekä haasteet puuttua häiriöihin korostuvat myös Isännöintiliiton lakineuvontaan tulevissa yhteydenotoissa sekä kyselyissä. – Jokaisella asukkaalla on oikeus turvalliseen asumiseen. Tämän vuoksi vakavaan häiriökäyttäytymiseen pitää voida puuttua taloyhtiössä nykyistä tehokkaammin, Tuovinen lisää. Tärkeää olisi puuttua myös ennaltaehkäisevästi ongelmien juurisyihin, jotta ne eivät kasaantuisi ja häätöihin ei jouduttaisi. – Hallituksen on nyt kehysriihessä käynnistettävä lainvalmistelu, jotta poliisin käyntitietoja pystytään hyödyntämään näyttönä häiriötilanteissa. Myös ruuhkautuneiden tuomioistuinten resursseja on vahvistettava häätöasioiden käsittelyjen nopeuttamiseksi, Tuovinen vaatii. The post Isännöintiliitto vaatii kehysriihessä toimia asumishäiriöihin puuttumiseksi appeared first on Isännöintiliitto.
Arvi-sertifioinnin auditointikumppaniksi on valittu Kiwa Sertifiointi Oy
Isännöintiliitto ja Kiwa Sertifiointi Oy ovat solmineet kumppanuuden, jonka myötä Kiwa toimii isännöintialan uuden sertifiointijärjestelmä Arvin puolueettomana auditointikumppanina. Yhteistyö varmistaa sen, että Arvi-sertifiointi perustuu puolueettomiin, korkealaatuisiin ja yhdenmukaisiin arviointeihin. Arvi on isännöintialalle kehitetty sertifiointijärjestelmä, jonka avulla isännöintiyritys voi osoittaa toimintansa laadun, luotettavuuden ja ammattimaisuuden. Arvi korvaa aiemman ISA-auktorisoinnin. Arvi-sertifioidun isännöintiyrityksen toiminta ja prosessit täyttävät isännöinnin laatukriteerit. Nämä kriteerit kattavat sekä yritystoiminnan ja johtamisen vaatimukset että isännöintitoiminnan käytännön vaatimukset.Sertifiointivaatimusten täyttyminen varmistetaan puolueettomassa auditoinnissa. Isännöintiyritys saa sertifikaatin, kun se on osoittanut auditoinneissa täyttävänsä sertifiointivaatimukset. Sertifioidun yrityksen tunnistaa Arvi-laatuleimasta. Kiwa – kokenut ja puolueeton auditointikumppani Kiwa Sertifiointi Oy:llä on pitkä kokemus auditoinneista ja sertifioinneista eri toimialoilla. Yhteistyö Kiwan kanssa takaa, että Arvi-auditoinnit tehdään ammattitaidolla, riippumattomasti ja yhdenmukaisilla menetelmillä. Ammattitaitoinen kumppani varmistaa, että Arvi-sertifiointi rakentuu luotettavalle pohjalle ja että saamme puolueetonta osoitusta isännöintialan laadusta, sertifiointipäällikkö Simo Taitto Isännöintiliitosta sanoo. – Uskon, että Kiwan vahva auditointiosaaminen kannustaa yrityksiä kehittämään toimintaansa. Arvin sertifiointivaatimukset ovat hyvin yksityiskohtaisia ja niiden arviointi edellyttää korkeatasoista ymmärrystä auditointimenetelmistä. Juuri siksi Kiwa on tähän täydellinen kumppani, Taitto jatkaa. Auditoinnit alkavat keväällä ja tavoitteena on alan tunnetuin laatumerkki Arvi-sertifiointijärjestelmä ja sen verkkosivusto on juuri julkaistu. Auditoinnit käynnistyvät keväällä, ja ensimmäiset Arvi-sertifikaatit on tarkoitus myöntää loppuvuoden aikana. Arvin tavoitteena on vakiinnuttaa asemansa isännöintialan tunnetuimpana ja arvostetuimpana sertifikaattina — merkkinä laadusta, luotettavuudesta ja ammattitaidosta. Simo Taitto odottaa auditointiyhteistyöltä ennen kaikkea sitä, että sertifiointikumppaniin voivat luottaa isännöijät ja heidän asiakkaansa. – Kiwan vahva ammattitaito ja pitkä kokemus auditoinneista tuovat Arvi-sertifiointiin juuri sellaista uskottavuutta, jota uusi sertifiointiohjelma tarvitsee. Kiwan riippumattomuus ja puolueettomuus tekevät Arvi-sertifioinnista luotettavan ja läpinäkyvän, ja sitä kautta Arvi vahvistaa koko isännöintialan arvostusta, Taitto painottaa. The post Arvi-sertifioinnin auditointikumppaniksi on valittu Kiwa Sertifiointi Oy appeared first on Isännöintiliitto.
Vastikerästit kasvussa: yleinen taloustilanne näkyy yhä useammin taloyhtiöissä
Yleisen taloustilanteen heikkeneminen näkyy entistä selvemmin myös taloyhtiöissä. Isännöintiliiton Talousbarometrin mukaan vastikerästit taloyhtiöissä lisääntyivät vuoden 2025 aikana. Vastikerästien kasvu ei rajoitu yksittäisiin taloyhtiöihin. Talousbarometrin mukaan 54 prosenttia isännöinnin ammattilaisista raportoi vastikerästien lisääntyneen viimeisen 12 kuukauden aikana. – Taloudellinen epävarmuus ja heikentynyt taloustilanne näkyvät nyt isännöinnissä konkreettisesti. Yhä useammalla osakkaalla näyttäisi olevan vaikeuksia selviytyä asumisen kustannuksista, sanoo Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen. Vastikkeilla katetaan taloyhtiön juoksevat kulut, kuten lämmitys, huolto ja kiinteistön ylläpito. Kun yksi tai useampi osakkaista ei pysty maksamaan vastikkeitaan, vaikutukset heijastuvat koko taloyhtiöön. – Kun vastikkeita jää maksamatta, taloyhtiön kulut eivät siitä huolimatta katoa tai laske. Lyhyellä aikavälillä tilannetta voidaan paikata taloyhtiön puskurivaroilla, mutta pidemmällä aikavälillä vastikkeiden korotuspaine kasvaa, jos rästit lisääntyvät, eli muut osakkaat joutuvat maksamaan enemmän, Rekonen toteaa. – Erityisen hankala tilanne on taloyhtiöissä, joissa useampi osakas on maksuvaikeuksissa, osakas omistaa useamman huoneiston samasta taloyhtiöstä tai taloyhtiön taloudellinen tilanne on jo valmiiksi heikko, Rekonen lisää. Myös hallintaanotot lisääntyneet Taloyhtiössä kannattaa huolehtia siitä, että osakkaiden maksusuorituksia seurataan ja maksuhäiriöihin puututaan ripeästi. Taloyhtiön hallitus voi yleensä antaa kahden kuukauden rästien jälkeen osakkaalle varoituksen huoneiston hallintaanotosta. Kolmen kuukauden rästien jälkeen taloyhtiön yhtiökokous voi päättää ottaa huoneiston hallintaan. Myös huoneistojen hallintaanotot ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana. Talousbarometrin mukaan lähes kolmannes isännöinnin ammattilaisista kertoo hallintaanottojen määrän kasvaneen viimeisen vuoden aikana. Ylivoimaisesti yleisin syy hallintaanotoille ovat vastikerästit. – Hallintaanotot eivät ole marginaalinen ilmiö vaan näkyvät yhä enemmän isännöinnin arjessa. Useimmiten hallintaanoton syynä ovat maksamattomat vastikkeet, toteaa Rekonen. Talousbarometriin vastasi marraskuussa 2025 yhteensä 308 isännöintialan ammattilaista, jotka hallinnoivat 6 900 taloyhtiötä. Artikkeli Vastikerästit kasvussa: yleinen taloustilanne näkyy yhä useammin taloyhtiöissä julkaistiin alunperin sivustolla Isännöintiliitto.
Rahanpesulaki velvoittaa isännöitsijää kysymään henkilö- ja taloustietoja
Vaikka taloyhtiöiden edustajista ja osakkaista saattaa tuntua, etteivät asunto-osakeyhtiöt ole erityisen riskialttiita rahanpesun kannalta, rahanpesulaki koskee myös taloyhtiöitä. Isännöintiyrityksillä on lakisääteinen velvollisuus tunnistaa ja tuntea asiakkaansa, ja niiden rahanpesulain noudattamista valvoo valtion Lupa- ja valvontavirasto Luova, joka on aloittanut toimintansa 1.1.2026. – Aina välillä kuulee taloyhtiöasukkaiden ja hallituksen pohtivan ja ihmettelevän tätä, että miksi isännöintiyritys kysyy ja varmistaa tietoja. Tämä pohjautuu rahanpesulakiin eli asiakkaan kokonaisvaltaiseen tunnistamiseen, kertoo Isännöintiliiton vanhempi lakiasiantuntija Kristel Pynnönen Andersson. – Isännöintiyrityksen tulee esimerkiksi tunnistaa asiakkaana olevan taloyhtiön tosiasialliset edunsaajat ja selvittää, ovatko he poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä sekä kerätä tietoja asiakkaan toiminnasta eli tunnistaa mahdolliset poikkeavat liiketoimet, Pynnönen Andersson selventää. – Se, että isännöintiyritys on näissä asioissa tarkka, on myös taloyhtiön etu. Esimerkiksi myös pankit edellyttävät selvityksiä asiakkaan kuten taloyhtiön tuntemiseksi ja pahimmillaan asian hoitamatta jättäminen voi johtaa asiakkuuden päättämiseen, kuvailee Pynnönen Andersson. Poikkeavat rahasiirrot voivat olla punainen lippu Isännöintiyrityksen velvollisuus on kysyä ja selvittää maksujen alkuperä, jos taloyhtiöllä on poikkeavaa rahaliikennettä. – Esimerkiksi jos joku osakas maksaa etukäteen suuren summan vastikkeita , täytyy poikkeavan suorituksen taustoja selvittää ja tarvittaessa olla viranomaiseen yhteydessä. Lisäksi on mm. varmistettava, ettei taloyhtiön sopimuskumppani kuten rakennusurakoitsija ole pakotelistalla, koska tällaiselle ei varoja saa päätyä , sanoo Pynnönen Andersson. – Tässä todellisuus eroaa hyvin paljon elokuvamaailmasta. Vaikkapa YLEn sarjassa Queen of fucking everyting Laura Malmivaaran esittämä päähenkilö maksaa vastikkeensa käteisenä hallituksen puheenjohtajalle. Todellisuudessa tällainen vastikesuoritus ei ole mahdollinen asunto-osakeyhtiössä, toteaa Pynnönen. Artikkeli Rahanpesulaki velvoittaa isännöitsijää kysymään henkilö- ja taloustietoja julkaistiin alunperin sivustolla Isännöintiliitto.
Epäselvässä yhtiöjärjestyksessä voi muhia iso ja kallis riita
Yhtiöjärjestys löytyy kaikista taloyhtiöistä ja on lakisääteinen asiakirja. Se määrittää muun muassa vastikkeiden määräytymisperusteet ja osakkeiden tuottaman hallintaoikeuden, ja se voi sisältää merkittäviä määräyksiä kunnossapitovastuun jakautumisesta ja päätösten tekemisestä yhtiössä. Yhtiöjärjestys rekisteröidään uuden taloyhtiön perustamisen yhteydessä kaupparekisteriin. Taloyhtiön perustajalla on yhtiöjärjestyksen laatijana merkittävä rooli yhtiön tulevan toiminnan kannalta. Isännöintiliiton lakineuvonnassa on viime aikoina noussut esiin tapauksia, jossa uudiskohteen yhtiöjärjestys on laadittu epäselvästi. – Yhteistä tapauksille on se, että yhtiöjärjestys on alusta alkaen laadittu epäselväksi tai ristiriitaiseksi. Jos vastikkeeseen tai kunnossapitovastuuseen liittyvät määräykset ovat epäselvät, on jossain vaiheessa edessä ongelmia niiden tulkinnan kanssa, kertoo Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama. – Tässä piilee muhevan ja pitkän riidan ainekset, joka voi tulla kalliiksi. Tämän vuoksi suosittelen perehtymään erityisen tarkasti yhtiöjärjestyksen vastikeperusteisiin asuntoa ostettaessa, Valkama lisää. Kun uutta yhtiötä ollaan perustamassa, pitäisi yhtiöjärjestyksen laatijan kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kokonaisuus on toimiva ja ristiriidaton. – Yksinkertainen olisi kaunista tässä asiassa. Yhtiöjärjestyksen merkitys pitäisi ymmärtää ja tarvittaessa luetuttaa yhtiöjärjestys asiantuntevalla juristilla, jos ei olla varmoja määräysten toimivuudesta tai selkeydestä, toteaa Valkama. Epäselvät vastikeperusteet Useimmin vastaan tulevat merkittävimmät ongelmat liittyvät nimenomaan vastikeperusteiden epäselvyyteen. Niillä on suora vaikutus osakkaiden velvollisuuteen maksaa yhtiövastiketta. – Yhtiöjärjestyksen määräyksiä voi käytännössä olla jopa mahdotonta soveltaa yksiselitteisesti oikein. Jos esimerkiksi yhtiöjärjestyksen mukaan kaikilta perittävä hoitovastike määräytyy asuinhuoneistojen osalta pinta-alan mukaan ja autohallipaikkojen osalta osakelukumäärän perusteella, voi syntyä tilanne, jossa vastikkeiden määrittäminen oikein on mahdotonta, kuvailee Valkama. – Epäselvien määräysten tulkintaan ja soveltamiseen liittyvät riidat ratkotaan viime kädessä tuomioistuimessa, jos yhteisymmärrykseen ei päästä osakkaiden kesken, sanoo Valkama. Yhtiöjärjestyksen muutos Yhtiöjärjestyksen muutoksella epäselvät ja ristiriitaiset kohdat voidaan korjata, mutta aina se ei onnistu helposti. – Osakkaan suostumus yhtiöjärjestyksen muuttamiseen tarvitaan kuitenkin aina, jos hänen maksuvelvollisuutensa yhtiötä kohtaan kasvaa muutoksen myötä. Käytännössä yksi osakas voi siis estää muutoksen, vaikka muutos olisi pakollinen epäselvyyden korjaamiseksi, Valkama huomauttaa. – Sen lisäksi, että riitatilanteessa asianajokulut voivat nousta merkittäviksi, yhtiön hankkeet voivat pysähtyä pitkäksi aikaa. Samalla osakkaiden välit kiristyvät, kun vastikeperusteiden koettu epäreiluus tai epäselvyys hiertää arjessa, Valkama toteaa loppuun. Artikkeli Epäselvässä yhtiöjärjestyksessä voi muhia iso ja kallis riita julkaistiin alunperin sivustolla Isännöintiliitto.
Maltillista nousua hoitovastikkeissa ensi vuodelle
Isännöintiliiton Talousbarometrin mukaan kaksi kolmasosaa isännöitsijöistä arvioi, että taloyhtiöiden hoitovastikkeet nousevat keskimäärin 1–5 prosentilla kevään 2026 yhtiökokouskaudella. Yli 10 prosentin korotuksia ennakoi vain 3 prosenttia vastaajista. – Hoitovastikkeiden nousu tulee keskimäärin olemaan maltillista. Yhtiökohtainen hajonta on kuitenkin isoa. Vanhemmissa taloyhtiöissä joudutaan esimerkiksi keräämään paljon enemmän varoja vuosikorjauksiin kuin uudiskohteissa, mikä voi joissain tapauksissa tarkoittaa selvästi suurempaa korotustarvetta, sanoo Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen. Energiakulut vaikuttavat merkittävästi vastiketasoon Hoitovastikkeella katetaan taloyhtiön hoitokulut. Energiakustannukset, eli lämmitys, sähkö ja vesi, ovat näistä merkittävin kokonaisuus, keskimäärin 30–40 prosenttia. Lämmitys on näistä kulueristä suurin. – Suurin osa Suomen taloyhtiöistä lämpenee kaukolämmöllä. Se, minkä kaukolämpöyhtiön alueella taloyhtiö sijaitsee, vaikuttaa ratkaisevasti myös taloyhtiön hoitovastikkeeseen. Kaukolämmön nykyisessä hintatasossa ja tulevassa hintakehityksessä on merkittäviä kuntakohtaisia eroja, toteaa Rekonen. Maalämpö ja ilmavesilämpöpumput kuitenkin yleistyvät pääasiallisina lämmitysmuotoina Suomen taloyhtiöissä. Tilastokeskuksen tuoreen tiedotteen mukaan kerrostalojen lämpöpumppuenergian kulutus kasvoi 27 prosentilla vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna. – Lämpöpumppujärjestelmät syövät sähköä, joten näissä yhtiöissä sähkökustannuksilla on merkittävämpi vaikutus hoitovastikkeen muodostumiseen, Rekonen selventää. Osassa taloyhtiöitä aiempia korotustarpeita joudutaan nyt ottamaan kiinni Joissain taloyhtiöissä tulevan kevään vastikekorotukset saattavat myös johtua siitä, että aiemmin kasvaneiden kulujen takia tarpeellisia korotuksia on jätetty tekemättä. – Tällaisissa yhtiöissä kasvaneita kuluja on tähän mennessä katettu perimällä ylimääräisiä vastikkeita tai käyttämällä aiemmin kertyneitä puskurivaroja. Nyt joudutaan sitten ottamaan kiinni ja korottamaan hoitovastiketta, Rekonen kertoo. Isännöintiliiton toista kertaa toteutettuun Talousbarometriin vastasi marraskuussa 2025 yhteensä 308 isännöintialan ammattilaista, jotka hallinnoivat 6 900 taloyhtiötä. Tutustu tutkimustuloksiin >> Artikkeli Maltillista nousua hoitovastikkeissa ensi vuodelle julkaistiin alunperin sivustolla Isännöintiliitto.