Muovipakkausten kierrättämiseen liittyy edelleen epätietoisuutta. Moni miettii, tarvitseeko jogurttipurkit ja muut elintarvikepakkaukset pestä ennen kierrätystä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden erityisasiantuntija Minna Partin mukaan vastaus on selkeä: pakkauksia ei pidä tiskata. Muovipakkausten peseminen ei ole tarpeen Aiemmin muovipakkausten pesemistä suositeltiin, mutta jätteen käsittelyprosessien kehittyessä vaatimuksia on lievennetty. Nykyisin riittää, että pakkaukset ovat tyhjiä ruoasta. – Esimerkiksi jogurttipurkkien ja marinadipakkausten tyhjäksi kaapiminen riittää. Mikäli pakkaukseen jää hieman marinadia, se ei haittaa kierrätyksen kannalta, Partti toteaa. Jos pakkaukseen jää ruokajätteitä, ne tulee laittaa biojätteeseen – ei viemäriin. Kiinteät ruoantähteet voivat houkutella rottia viemäriverkostoon, ja rasvat aiheuttavat tukoksia putkistoissa. Miksi turhaa tiskaamista kannattaa välttää? Moni tiskaa muovipakkaukset siksi, että ne olisivat mukavampia säilyttää kotona ennen kierrätystä. Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että turha tiskaaminen kuormittaa ympäristöä ja näkyy myös lompakossa. – Vesikään ei ole ilmaista, erityisesti lämmin vesi. Monissa kodeissa on nykyisin huoneistokohtaiset vesimittarit, jolloin vähentämällä turhaa vedenkulutusta voi säästää rahaa, Partti muistuttaa. Suomalaisten kierrätystaidot kaipaavat parannusta Suomalaiset voisivat kierrättää muovijätettä tehokkaammin, sillä kierrätettävän muovin määrä on edelleen pieni suhteessa syntyvään muovijätteeseen. Lisäksi monille on epäselvää, mitkä pakkaukset voi laittaa muovinkeräykseen. Partin mukaan kierrätysmerkinnöillä ei ole suurta merkitystä: Jos kyseessä on muovinen pakkaus – oli se sitten elintarvike- tai kosmetiikkatuote – se kuuluu muovinkeräykseen merkinnästä riippumatta. Yhteenveto: miten kierrätät muovipakkaukset oikein? ✅ Tyhjennä pakkaus ruoantähteistä – biojäteastiaan, ei viemäriin.✅ Ei tarvitse tiskata – tyhjäksi kaapiminen riittää.✅ Lajittele kaikki muoviset pakkaukset muovinkeräykseen merkinnöistä riippumatta.✅ Vältä turhaa vedenkulutusta – se säästää rahaa ja ympäristöä. Lajittelemalla muovit oikein jokainen voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään ja edistää kiertotaloutta. Isännöinnin rooli taloyhtiöissä on myös auttaa asukkaita ymmärtämään ja noudattamaan kierrätysohjeita, jotta jätteiden käsittely sujuu mahdollisimman tehokkaasti. Lähde: Häkkilä, Taiga. “Tarvitseeko jogurttipurkkia tiskata? Asiantuntijalta selvä vastaus.” Ilta-Sanomat, 2024. https://www.is.fi/asuminen/art-2000011032578.html
Ohjeita taloyhtiön saunan puhtaanapitoon
Sauna on vaativa kohde siivoukselle; kosteutta, likaa ja erilaisia pintamateriaaleja. Miten ja kuinka usein sauna pitäisi pestä, jotta saunominen olisi miellyttävää puhtaissa tiloissa ja lauteet pysyisivät kunnossa? – Taloyhtiöt haluavat pesun usein, mutta jos saunaa käyttää 2-3 perhettä viikossa, oikein kostutetuilla mikrokuituisilla siivoustekstiileillä pintojen pyyhintä riittää, kertoo siivoustyönjohtaja Outi Romo Kotikatu Kiinteistöpalveluista. Vesipesun Romo kehottaa tekemään pari kertaa kuukaudessa tai tarpeen mukaan. Kun on vesipesun vuoro, kostutetaan lauteet, levitetään niille emäksinen tai desinfioiva puhdistusaineliuos, pestään, huuhdellaan hyvin ja kuivataan. Saunojien määrä ratkaisee, kuinka usein vesipesu pitää tehdä. – Kun pestään, pestään kunnolla. Ei pelkästään kastella, vaan pestään. Vesi yksin ei puhdista mitään, päinvastoin kostea tila tarjoaa kasvualustan bakteereille, Romo huomauttaa. Lauteiden huuhteleminen oman saunavuoron jälkeen ei tuhoa bakteereja. Lämpötila vaikuttaa puun kuivumisnopeuteen Vesipesu tarvitaan ajoittain, mutta vettä voidaan myös käyttää liikaa. Puu materiaalina ei pidä liiallisesta veden käytöstä. – Lauteet olisi parasta pestä sellaisena päivänä, jolloin sauna lämpiää. Saunan ovi kannattaa jättää kiinni saunomisen jälkeen ja sähkökiuas kannattaa ajastaa sammumaan vasta puoli tuntia saunomisen päätyttyä, opastaa projektipäällikkö Joonas Hänninen rakennuttajatoimisto Tahcon Oy:stä. Vettä imenyt puu kuivuu haihduttamalla kosteutta ilmaan. Lämpötila vaikuttaa puun kuivumisnopeuteen: viileässä kuivuminen on hidasta. – Ongelmia saunoissa aiheuttaa erityisesti puutteellinen ilmanvaihto yhdistettynä liialliseen vedenkäyttöön. Olen törmännyt lukuisiin kosteusaltistuksesta kärsineisiin saunoihin. Tyypillisesti vaurio johtaa lauteiden huolto- ja uusimisvälin lyhenemiseen jopa useilla vuosilla. Räikein tapaus on runsas sienikasvusto ja lahovaurio lauteiden alla jo remontin takuuaikana, Hänninen kertoo. Hänen mukaansa saunan seiniä ei kannata pestä vedellä. – Seinien ja katon paneeleja ei pidä koskaan pestä paineellisella vedellä. Vesi pääsee suihkutettaessa helposti paneelien väliin, josta se kuivuu hitaasti. Toistuessaan ja huonoissa kuivumisolosuhteissa se aiheuttaa nopeasti puun tummumista ja alkavan lahovaurion. Seinään asennetut selkänojalaudat vähentävät seinien pesun tarvetta. Kestävät materiaalit ja asianmukaiset aineet Oikeilla materiaalivalinnoilla, riittävällä ilmanvaihdolla, oikeaoppisella puhdistuksella, sopivilla puhdistusaineilla ja säännöllisellä huollolla taloyhtiössä voidaan nauttia hyvistä löylyistä puhtaassa saunassa. – Uutta saunaa rakennettaessa on oleellista valita oikeat puulajit ja huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta. Uudet lauteet kannattaa käsitellä parafiiniöljyllä ja toistaa käsittely säännöllisesti. Taloyhtiön yhteissaunassa suosittelen öljyämistä vähintään pari kertaa vuodessa, yksityissaunassa riittää kerta vuoteen, Hänninen kertoo. Kotikatu Kiinteistöpalveluissa on määritelty, millä puhdistusaineilla kiinteistöjä siivotaan ja siivoojat koulutetaan verkkokursseilla oikeisiin menetelmiin. Romon mukaan saunan pesussa pärjää samoilla puhdistusaineilla kaikille pinnoille. – Asiakkaat kysyvät minulta usein, miltä puhdas sauna tuoksuu. Vastaan, että ei miltään. Aiemmin käytettiin voimakkaamman tuoksuisia puhdistusaineita, nykyisin myös desinfioivat puhdistusaineet ovat tuoksuttomia, Romo toteaa. Fakta: Vinkit taloyhtiön saunassa saunovalle peseydy ennen löylyä käytä laudeliinaa älä käytä hiusvärejä, saunahunajaa tai vastaavia tuotteita älä kastele lauteita tai seiniä saunavuorosi jälkeen kuivaa pesutilojen pinnat käytön jälkeen, jos mahdollista. Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Vettä vain kiukaalleko – Näin taloyhtiön sauna pidetään puhtaana? sivustolla Kotitalo. Isännöitsijän tehtävä on valvoa kiinteistöhuollon ja -siivouksen laatutasoa ja sopimustehtäviä. Jos taloyhtiösi saunan puhtaanapidossa on ongelmia, ole yhteydessä isännöintiin.
Palokatkot taloyhtiössä – Näin varmistat turvallisuuden ja vältät vakavat riskit
Julkisuudessa on ollut viime vuosina useita kerrostalojen tulipaloja, joissa on tullut ilmi vakavia puutteita palokatkoissa. Jos palokatkoja ei ole, tulipalo leviää nopeasti tilasta toiseen. Puutteita on paljastunut asukkaille myös sattumalta, esimerkiksi vesivahingon tutkimisen yhteydessä. Alan asiantuntijayrityksiä edustavan Suomen palokatkoyhdistys ry:n puheenjohtaja Jukka Autere sanoo, että palokatkojen puutteisiin voi olla monta syytä. – Yleensä kyseessä on inhimillinen erehdys. Syystä tai toisesta usean urakoitsijan ja työvaiheen tahdistuksessa joku asia voi jäädä huomaamatta. Huolellinen palokatkoasennusten koordinointi auttaa. Kysyimme Autereelta sekä Suomen pelastusalan keskusjärjestön (Spek) vanhemmalta asiantuntijalta Ilpo Leinolta, miten taloyhtiö voi selvittää palokatkojen puutteet ja miten niitä voidaan korjata jälkikäteen. Taloyhtiön vastuulla Palokatkolla tarkoitetaan sitä, että rakennuksen eri palo-osastojen väliset sähkö-, putki- ja muut läpiviennit eristetään ja tiivistetään niin, etteivät savu ja liekit pääse leviämään tilasta toiseen. Leino havainnollistaa palokatkojen hyötyjä ottamalla esimerkiksi Iso-Syötteen hotellipalon 2018. Raju tulipalo tuhosi noin puolet hotellista, mutta pahemminkin olisi voinut käydä. – Jos palo-osastoja rajaava seinä ja sen läpiviennit eivät olisi olleet tiiviit, palo olisi levinnyt myös majoitushuoneita sisältävään siipeen ja lopputulos olisi voinut olla täystuho. Nyt palo rajoittui ravintolaan ja yleisiin tiloihin. Haasteena on, että palokatkot ovat yleensä piilossa rakenteiden sisällä. Ne sijaitsevat seinissä, välipohjissa ja yläpohjarakenteissa. Käytettäviä materiaaleja ovat esimerkiksi palonkestävät akryyli-, kipsi- ja sementtimassa sekä erilaiset palokatkovaahdot. Läpivientejä on keskiverrossa kerrostalossa runsaasti, joten palokatkojakin tarvitaan paljon. – Kylppärin ja keittiön viemäröinnit, patterien läpiviennit, rakenteissa olevat sähköjohtojen läpiviennit, seinien läpi vedetyt ilmanvaihtoputket, Autere luettelee yleisimpiä palokatkojen paikkoja. Palokatkot ovat taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvia rakenteiden osia. Niiden tarkastus ja perusparannus tulee Autereen mukaan ajankohtaiseksi yleensä muun urakan, esimerkiksi kylpyhuone- tai keittiöremontin, yhteydessä. – Palokatkoja voi korjata jälkikäteen. Asunnoissa paras tapa on tehdä se silloin, kun rakenteita puretaan muutenkin ja puutteet voidaan havaita. Teknisissä ja yleisissä tiloissa palokatkoja on mahdollista havaita ja parantaa ilman purkutöitä, jos tekniikat ovat näkyvillä. Kyselystä hyvä aloittaa Jos taloyhtiö haluaa selvittää palokatkojen kuntoa, Autereen mukaan hyvä tapa aloittaa on tehdä ensin kysely asukkaille. – Kuuluuko esimerkiksi keittiössä tai suihkutiloissa toisen asunnon äänet? Jos naapurissa tehdään ruokaa, tulevatko tuoksut omaan asuntoon? Hajujen ja äänten kulkeutuminen omaan asuntoon voi olla merkki puutteellisesta palokatkosta. – Jos esimerkiksi kuulee, mitä naapurin keittiössä jupistaan, se viittaa yleensä siihen, että jossain kohtaa rakennetta on puutteellinen tiivistys. Kenen puoleen taloyhtiön kannattaa sitten kääntyä, jos halutaan kattava selvitys palokatkojen kunnosta? – Se on hyvä kysymys. Palokatkojen tutkiminen vaatii asiantuntemusta. Pitää tuntea esimerkiksi eri aikakausien palokatkotuotteiden hyväksynnät ja asennusohjeet ja osata yhdistää ne rakennusaikaan, Autere sanoo. Selvitystä voi kysyä palotekniseen suunnitteluun erikoistuneelta suunnittelufirmalta. Tarkastus pitää tehdä oikeilla tiedoilla, ja siinä myös kiinteistön omistajalla on vastuunsa. Taloyhtiön on hyvä pitää tallessa tiedot palokatkoihin tehdyistä muutostöistä. – Kun tarkastetaan toisen tekemää työtä, on tärkeää varmistua siitä, että lähtötiedot ja palokatkojen dokumentaatio ovat kunnossa. Määräykset muuttuneet Palokatkojen hyväksyntämenettely muuttui vuonna 2013, jolloin CE-merkintä tuli pakolliseksi palokatkotuotteille. Määräyksillä on Autereen mukaan vaikutusta siihen, miten koko palokatkoratkaisu pitää toteuttaa. Ilpo Leinon mukaan perusvaatimukset eivät ole sinänsä muuttuneet: läpiviennit on tiivistettävä niin, että palo ei leviä seinän, katon tai muun osastoivan rakenteen ohi. Myös suhtautuminen palokatkoihin on Leinon mukaan muuttunut. Nykyään läpivienteihin kiinnitetään enemmän huomiota. – Nykyään uudisrakentamisessa tehdään palokatkosuunnitelmat, joten niistä huolehtiminen on osa työmaan normaalia toimintaa. Sen sijaan sitä on Leinon mukaan vaikea arvioida, miten hyvin tai huonosti palokatkot on toteutettu vanhoissa rakennuksissa. Fakta: Rakennuslupa vai ei? Jos palokatko tehdään rakennuslupaa edellyttävän korjausrakentamisen yhteydessä, korjaus on tehtävä nykymääräysten mukaisesti. Jos taas tehdään perusparannus, joka ei vaadi rakennuslupaa, korjaus voidaan tehdä rakentamisajan määräysten mukaan. Esimerkiksi yksittäisen asunnon kylpyhuoneremontti on perusparannus, joka ei vaadi yleensä rakennuslupaa. Putkiremontti taas vaatii rakennusluvan. Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Palokatkojen puutteet voi nähdä, haistaa ja kuulla – Ja korjata myös jälkikäteen sivustolla Kotitalo.
Täytyykö vesimaksua maksaa tyhjänä olevasta huoneistosta?
Kysyjä pohtii, pitääkö hänen maksaa vesimaksu myynnissä ja tyhjänä olevasta asunnostaan, ja jos, niin millä perusteella maksu määräytyy? Olemme muuttamassa ja asunto jää tyhjilleen, kunnes se saadaan myytyä. Pitääkö meidän maksaa vesimaksut, vaikka asunnossa ei asu ketään? Jos pitää, niin moneltako hengeltä? Jos kyseessä on vaikka viisihenkinen perhe, pitääkö maksaa viisi vesimaksua, jos maksuperuste on henkilöperusteinen? Vesimaksu määräytyy yhtiöjärjestykseen kirjatun vastikeperusteen mukaisesti. Vesimaksut voivat määräytyä esimerkiksi huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärän perusteella tai huoneistoihin asennettujen vesimittareiden osoittaman todellisen vedenkulutuksen perusteella. Jos vesimaksu laskutetaan todellisen kulutuksen mukaan, ei vesimaksua juuri keräänny ajalta, jolloin asunto on ollut tyhjillään. Tilanne voi kuitenkin olla toinen, jos vesimaksun maksuperuste on henkilöperusteinen. Asumiseen perustuvan vesimaksun maksuvelvollisuuden osalta ei ole merkitystä, kuinka tiivistä osakkaan tosiasiallinen asuminen on ollut, jos henkilön väestökirjanpidon mukainen kotiosoite on ollut huoneistossa. Asukkaan pelkästään tilapäiset tai epäsäännöllisesti toistuvatkaan poissaolot asunnosta eivät sellaisenaan merkitse, että hänen ei voitaisi katsoa asuvan huoneistossa yhtiöjärjestyksen tarkoittamalla tavalla. Tilanteessa annetaan kuitenkin painoarvoa väestötietorekisteriin ilmoitetuille tiedoille. Jos osoitetiedot on vakituisesti siirretty toiseen osoitteeseen muuton takia, voi sillä mahdollisesti olla vesimaksun kannalta vapauttava vaikutus. Päätöksen vesimaksun suoritusvelvollisuudesta poikkeamisesta tekee yhtiön hallitus, ja asia ratkaistaan yleensä tapauskohtaisesti huomioiden muun muassa vakituiseen asuinpaikkaan ja väestökirjanpitoon liittyvät seikat. Kysymykseen vastasi asianajaja Marina Furuhjelm, Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva oy. Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Muuttajan vesimaksut sivustolla Kotitalo.
Taloyhtiön putkissa voi muhia yllätys
Isännöintiliiton putkiremonttibarometri kertoo huolestuttavaa dataa siitä, että yhä uudemmissa taloyhtiöissä joudutaan uusimaan putkia ja tämä on huomattu myös isännöinnissä. Entinen sanonta siitä, että putket kestävät ”seuraavat 50 vuotta”, ei välttämättä enää nykyään pidä paikkaansa. Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin tuloksista selviää, että putkistoja on jouduttu jo korjaamaan 1980-, 1990- ja jopa 2000-luvuilla rakennetuissa taloyhtiöissä. Piilossa muhiva yllätys? Se, kuinka pitkään putket kestävät, riippuu hyvin monesta tekijästä. Niitä ovat muun muassa putkien materiaali ja valmistustapa. Myös putkien liitoksilla sekä vedenkulutuksella kiinteistössä on merkitystä. Teknisestä näkökulmasta sopiva ajankohta putkiremontille voidaan määrittää ainoastaan laadukkaalla putkiston kuntotutkimuksella. Sen avulla päästään kiinni siihen, missä kunnossa taloyhtiön putket todellisuudessa tällä hetkellä ovat ja kuinka kauan ne todennäköisesti tulevat kestämään. Voiko taloyhtiö reklamoida? Mitä taloyhtiö voi tehdä, jos putkiston kunto antaa aihetta huoleen ja pahimmassa tapauksessa taloyhtiöllä on edessään putkien korjaaminen, vaikka ikänsä puolesta käyttöikää pitäisi olla vielä runsaasti? – Yleisesti voidaan sanoa, että näissä tapauksissa ongelmat alkavat usein vasta urakan takuuajan päättymisen jälkeen, jolloin urakoitsijan vastuuseen saaminen on huomattavasti hankalampaa. Jos urakan valmistumisesta on yli 10 vuotta, urakoitsijan virhevastuu on vanhentunut. Taloyhtiön kannattaa selvittää tilannetta sekä teknisen että juridisen asiantuntijan avustuksella, sanoo Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama. – Ensin pitäisi olla riittävä varmuus siitä, onko kyseessä sellainen asennusvirhe, josta urakoitsija on vastuussa, jotta asiaa kannattaa alkaa viemään eteenpäin. Riittävän selkeän näytön hankkiminen on usein hankalaa, selventää Valkama. Ruoantähteet ja rasva viemärissä aiheuttavat ongelmia Nykypäivänä asukkaat osaavat käyttää vettä säästeliäästi, mikä on ympäristön kannalta hyvä asia. Samoin esimerkiksi monessa kodissa yleinen tiskikone säästää vettä. Kuitenkin puhtaasti putkistojen kannalta vedensäästöllä on nurja puolensa. – Nykypäivänä Toisinaan ongelmana on, että ihmiset käyttävät vettä tavallaan liian vähän. Kaikkein pahimpia ovat keittiölinjat. Jos vedenmäärävesimäärä viemärissä on vähenee ja jos putkistossa on sisäpuolista korroosiota, niin esimerkiksi tukosvaarat voivat lisääntyä. Jokainen voi ehkäistä ongelmia huolehtimalla siitä, ettei ruoantähteitä päästetä viemäriin, toteaa Valkama. Lähde: Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri >> Artikkeli Taloyhtiön putkissa voi muhia yllätys julkaistiin ensimmäisen kerran sivustolla Isännöintiliitto.
Taloyhtiön remontin dokumentointi on tärkeää
Isännöitsijän näkökulmasta remonttien dokumentointi auttaa aina taloyhtiötä, myös riitatilanteissa. – Kaikki pitäisi dokumentoida. Jokainen meistä kuvaa paljon älypuhelimilla, mutta dokumentaation saaminen taloyhtiölle on harmittavan vähäistä, kertoo toimitusjohtaja ja isännöitsijä Maija von Knorring Maijasto oy:stä. Dokumentaatiota syntyy remontin aikana yleensä mappikaupalla. Rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa (YSE) ei suoraan oteta kantaa rakennusurakoiden dokumentointiin. Mittavat urakat ovat rakennusluvan alaisia ja kunnan rakennusmääräyksissä on ohjeet urakan suorittamiseen. Sopimusehdoissa kuitenkin todetaan, että urakoitsijan pitää toimittaa urakan käyttö- ja huolto-ohjeet taloyhtiölle. Myös huoltoyhtiön opastus kuuluu urakoitsijan vastuulle. Myös Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot (KSE 2013) linjaavat, että konsultti luovuttaa urakan päättyessä suunnitelmat, lähtötiedot ja rakentamisen aikaisen dokumentaation tilaajalle. Tämä pitää sisällään myös tarkastuspöytäkirjat urakan vaiheista. Tarkastuspöytäkirjoihin on yleensä liitetty valokuvat töiden etenemisestä, jolloin esimerkiksi rakennusvirheet voidaan myöhemmin todeta. Dokumentaatio luovutetaan ja säilytetään – Konsultin näkökulmasta vastuunjako on selvä. Meillä on velvoite luovuttaa tehty dokumentaatio ja materiaalit asiakkaalle ja lisäksi säilyttää ne kymmenen vuotta, kertoo Dennis Murto Swecolta. Murto vastaa Swecon taloyhtiöille suunnatuista palveluista, kuten linjasaneerauksista, julkisivuremonteista sekä energia- ja julkisivukorjauksista. Maija von Knorring toivoisi alalle vakioksi toimintatapaa, jossa urakoitsija, valvojat ja suunnittelijat taltioisivat urakan loppuaineistoihin jo työn aikana kaikki hankkeesta syntyneet valokuvat ja keskeiset sähköpostilla tehdyt päätökset tai muutokset, niin että ne olisivat taloyhtiön käytettävissä tulevissa hankkeissa ja mahdollisen riitatilanteen sattuessa. – Asiaa voisi verrata kirjanpitoon. Jos teet sen kerran vuodessa, tulee kiire ja huonoa jälkeä. Jos kerran kuukaudessa, tilinpäätös on helppo koota yhteen. Taloyhtiö ei saa jäädä heikoille esimerkiksi riitatilanteessa sen takia, että dokumentaatiota ei ole tehty, von Knorring muistuttaa. Sähköisesti vai paperilla? Sähköisiä projektipankkeja dokumenttien tallennukseen löytyy eri tarpeisiin. Myös isännöintitoimistot tarjoavat omia palvelujaan dokumentaation säilytykseen. Espoolaisessa taloyhtiössä Asunto-oy Kalasääksentie 4:ssä tehtiin linjasaneeraus vuosina 2019–2020 ja julkisivusaneeraus vuonna 2023. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana kymmenisen vuotta toiminut Mika Malkki pitää remontin kulun taltioimista ja dokumentointia välttämättömänä. Taloyhtiössä dokumentaatio jäi remontin jälkeen pilvipalveluun. – Linjasaneerauksen dokumentaatio hoitui meillä projektipankki Sokopron kautta. Urakan jälkeen dokumentit jätettiin sinne säilytykseen. Julkisivusaneerauksen pienempi dokumenttimäärä liikkui sähköpostilla toimijoiden välillä, Malkki kertoo. Swecon Dennis Murto korostaa dokumenttien hyvää taltiointia. – Ei oikeastaan ole niin väliä, miltä taholta dokumenttien säilyttämisen tai tallentamisen ostaa, kunhan sen hoitaa. Tosinaan taloyhtiön hallitus haluaa pitää dokumentoinnin omissa näpeissään esimerkiksi Google Drivessa tai vastaavassa palvelussa. Pitkäkestoisissa hankkeissa työnaikaisen dokumentaation tarve korostuu, sillä joskus esimerkiksi hallituksen kokoonpano voi muuttua kesken urakan. Katse seuraavaan remonttiin Hyvä dokumentaatio auttaa suunnittelemaan taloyhtiön tulevia huoltotarpeita ja korjauksia. Dokumentaatio on hyvä säilyttää vähintään seuraavaan saneeraukseen asti. Näin varmistetaan tuleville hankkeille hyvät lähtökohdat ja laatu. – Kun remontti on tehty tietyllä sisällöllä ja laajuudella, tulee taloyhtiön päivittää pitkän tähtäimen suunnitelmansa: mitä urakassa tehtiin, miten ja tuliko esille uusia korjaustarpeita, jotka pitää aikatauluttaa viiden tai vaikkapa kymmenen vuoden päähän? Dokumentaatio on osa korjaushistoriaa ja tulevien remonttien lähtökohta, Swecon Murto kiteyttää. Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Dokumentointi on tärkeää yhtiöremonteissa sivustolla Kotitalo.
Remontin aikainen viestintä taloyhtiössä
Hyvin hoidetussa taloyhtiössä remontteja ja korjauksia ei voida välttää. Lähes aina remontti aiheuttaa häiriötä asukkaille. Hiljaista rakentamista tai remonttia ei taida olla olemassakaan. Olen asukkaana törmännyt sekä hyvään että huonoon remonttiviestintään. Hyvä asukastiedote tavoittaa oikeaan aikaan, vastaa asukkaan mielessä oleviin kysymyksiin ja auttaa ymmärtämään remontista aiheutuvaa häiriötä. Remppaviestintä on huonoa, kun remontin kulkua ei avata riittävästi, tietoa ei ole tarjolla ja asukkaat eivät tiedä, miten työt vaikuttavat omaan arkeen. Helsingin kantakaupungissa asuessani taloyhtiössä uusittiin pihakansi. Pihakannen vaihto on meluisa, pitkäkestoinen ja pölyävä projekti. Viestintä alkoi asiallisella tiedotteella rappukäytävässä, mutta seuraavista työvaiheista tiedottaminen oli varsin niukkaa. Monelle asukkaalle purkamisvaiheen kesto ja meteli tulivat yllätyksenä. Pihanpuoleiset ikkunat peitettiin, mutta siitäkään ei saatu etukäteisinfoa. Tiedotteiden kieli oli pääsääntöisesti ammattitermistöä vilisevää eikä auennut maallikoille. Vanhat tiedotteet tuppasivat myös jäämään rappukäytävään. Viestintä oli siis epäsäännöllistä ja sattumanvaraista. Omien aikataulujen ja vaikka perhejuhlien suunnittelu oli vaikeaa, kun ei tiennyt, mitä pihalla tapahtuu missäkin vaiheessa. Rakentajat eivät ole viestinnän ammattilaisia eikä heidän sellaisia pidäkään olla. Muutamalla helpolla kikalla viestintää voi parantaa, ja voin vakuuttaa, että tiedottamiseen käytetty aika ei mene hukkaan. Kun tietää, mitä on tulossa, kuinka kauan häiriö kestää, mistä se aiheutuu ja milloin on valmista, on elämä helpompaa kaikille osapuolille, ja rakentaja säästyy kipakalta palautteelta. Onnistunutta tiedottamista samassa yhtiössä tuli naapurilta, joka aloitti yli puolen vuoden remontin asunnossaan. Hän kertoi heti alkuun kokonaisnäkemyksen siitä, mitä asunnossa tehdään, tiedotti läpi remontin eri vaiheista ajallaan sekä varoitti erityisen paljon melua aiheuttavista vaiheista. Urakoitsijan yhteystiedot olivat hyvin saatavilla, ja taisin kerran lisätietoa kysyäkin ja minulle myös vastattiin. Rakentaja tietää työnsä aikataulun. Aikataulutus pitää siirtää yksinkertaiseen viestintäsuunnitelmaan ja varmistaa, että remontin vaikutuspiirissä olevat saavat riittävän tiedon. Työn tilaaja osaa kertoa, miten se parhaiten onnistuu. Onko yhtiössä kenties Facebook-ryhmä tai toimiiko perinteinen porraskäytävätiedote parhaiten? Onko taloyhtiössä mahdollisesti asukkaita, joita suomen kieli ei tavoita? Remontoijat, viestikää rohkeasti ja olkaa vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Hyvä viestintä kertoo ammattitaidosta! Ja me asukkaat, vaaditaan parempaa viestintää ja tiedonkulkua myös remonteista ja sen vaikutuksista arkeemme. Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Huono viestintä tekee remontista entistä ärsyttävämmän sivustolla Kotitalo.
Isännöintiliitto huolissaan valtion järjestelmähankkeen vaikutuksista alan työmääriin
Huoneistotietojärjestelmän jatkokehityshanke (HTJ2) edistyy: taloyhtiöiden hallinnollisten tietojen siirtäminen huoneistotietojärjestelmään alkaa jo tämän vuoden kesäkuussa. Hallinnollisia tietoja ovat taloyhtiöiden kunnossapito- ja muutostyötiedot, kunnossapitotarveselvitykset, osakkaiden muutostyötiedot sekä taloyhtiölaina- ja vastiketiedot. Uudistuksen tavoitteena on tuottaa taloyhtiötiedosta rakenteista tietoa, jota voidaan liikutella tietojärjestelmien välillä ilman erillistä manuaalista ylläpitovaihetta. Tavoite on tärkeä, mutta jotta siihen päästään, paljon on vielä tehtävää, joka työllistää myös isännöintiä. Huoneistotietojärjestelmä aiheuttaa isännöinnille manuaalista työtä Lakia säädettäessä ei ole otettu riittävällä tasolla huomioon tietovaraston perustamisesta ja tietojen ylläpidosta aiheutuvaa työtä. Suureksi kasvava manuaalinen työmäärä koskee lähes kaikkia isännöintiyrityksiä yrityksen koosta ja käytössä olevista järjestelmistä riippumatta. – Kannatamme huoneistotietojärjestelmän jatkokehitystä ja uudistuksen tuomaa kehitystä taloyhtiötiedon rakenteistamiseen, mutta meillä Isännöintiliitossa on ollut huolen aiheena hankkeen tiukka aikataulu ja vaikutukset isännöinnin työmääriin, kertoo Isännöintiliiton kehityspäällikkö Ira Tenhunen. Erityisesti perustamisvaihe tulee vaatimaan isännöinniltä manuaalista työtä. Ennen tietojen ilmoittamista tiedot täytyy koota yhteen ja muuttaa huoneistotietojärjestelmän vaatimaan muotoon. – Isännöintiyrityksissä on jo nyt haasteita resurssien riittävyydestä, joten on ison pohdinnan paikka, miten ja kuka tarvittavat tiedot kerää, kokoaa yhteen, rakenteistaa, validoi ja siirtää huoneistotietojärjestelmään, tarkentaa Tenhunen. Lakisääteinen velvollisuus tietojen ilmoittamiseen on taloyhtiön, mutta käytännössä ammattimaisesti isännöidyissä taloyhtiöissä tiedonsiirron hoitaa isännöinti. Huoneistotietojärjestelmän tavoitteiden saavuttaminen riippuvainen järjestelmäkehityksestä Huoneistotietojärjestelmään voi siirtää tietoa joko Maanmittauslaitoksen tarjoaman rajapinnan avulla suoraan järjestelmästä tai manuaalisesti käyttöliittymän kautta. Kaikki perinteiset isännöintijärjestelmät eivät kuitenkaan tule tukemaan tiedonsiirtoa, jolloin osalla isännöintiyrityksistä on tällä hetkellä käsillään iso päätös, missä järjestelmissä tietoa tullaan ylläpitämään ja millä aikataululla mahdollisia järjestelmävaihdoksia tehdään suhteessa huoneistotietojärjestelmän jatkokehityshankkeeseen. – Tällä hetkellä näyttää siltä, että pienten taloyhtiöiden lisäksi myös osa isännöintiyrityksistä tulee käyttämään Maanmittauslaitoksen käyttöliittymää rajapinnan sijaan. Vaikka tietojen siirtäminen käyttöliittymän kautta vaatii enemmän manuaalista työtä, useat yritykset ovat kokeneet tämän paremmaksi vaihtoehdoksi kuin samaan hetkeen ajoittuvan ison järjestelmäuudistuksen tai puutteellisten järjestelmien kanssa toimimisen, kertoo Tenhunen. Manuaalisen työn määrä uhkaa siis kasvaa osalla isännöintiyrityksiä vieläkin suuremmaksi kuin mitä ennakkoon on ajateltu. – Taloyhtiöissä on hyvä ymmärtää isännöintiin ja taloyhtiön hallintoon kohdistuva paine. Jo huoneistotietojärjestelmän ensimmäisestä vaiheesta eli osakeluetteloiden siirrosta aiheutui uusia haasteita esimerkiksi yhtiökokouskaudelle ja nyt päälle puskee uusi tiedonantovelvoite. Kannustamme avoimeen keskusteluun isännöinnin ja taloyhtiön edustajien kesken, summaa Tenhunen. Isännöinnin osalta tietojen ilmoittaminen on mahdollista 1.6.2025 alkaen ja tiedonantovelvoite on suoritettava ensimmäisen kerran 30.6.2026 mennessä. Tietojen siirron jälkeen tiedot on ilmoitettava vähintään vuosittain, aina kuukauden kuluessa varsinaisesta yhtiökokouksesta. Ilmoitusvelvollisuus on myös silloin, kun isännöitsijäntodistuksen pyytämiseen oikeutettu taho pyytää tietojen päivittämistä. Taloustiedot on päivitettävä aina vastikkeiden määrään vaikuttavan yhtiökokouspäätöksen jälkeen sekä osakeryhmän muutosten tai osakkaan lainaosuussuorituksen jälkeen. The post Isännöintiliitto huolissaan valtion järjestelmähankkeen vaikutuksista alan työmääriin appeared first on Isännöintiliitto.
Isännöintiliitto huolissaan valtion järjestelmähankkeen vaikutuksista alan työmääriin
Huoneistotietojärjestelmän jatkokehityshanke (HTJ2) edistyy: taloyhtiöiden hallinnollisten tietojen siirtäminen huoneistotietojärjestelmään alkaa jo tämän vuoden kesäkuussa. Hallinnollisia tietoja ovat taloyhtiöiden kunnossapito- ja muutostyötiedot, kunnossapitotarveselvitykset, osakkaiden muutostyötiedot sekä taloyhtiölaina- ja vastiketiedot. Uudistuksen tavoitteena on tuottaa taloyhtiötiedosta rakenteista tietoa, jota voidaan liikutella tietojärjestelmien välillä ilman erillistä manuaalista ylläpitovaihetta. Tavoite on tärkeä, mutta jotta siihen päästään, paljon on vielä tehtävää, joka työllistää myös isännöintiä. Huoneistotietojärjestelmä aiheuttaa isännöinnille manuaalista työtä Lakia säädettäessä ei ole otettu riittävällä tasolla huomioon tietovaraston perustamisesta ja tietojen ylläpidosta aiheutuvaa työtä. Suureksi kasvava manuaalinen työmäärä koskee lähes kaikkia isännöintiyrityksiä yrityksen koosta ja käytössä olevista järjestelmistä riippumatta. – Kannatamme huoneistotietojärjestelmän jatkokehitystä ja uudistuksen tuomaa kehitystä taloyhtiötiedon rakenteistamiseen, mutta meillä Isännöintiliitossa on ollut huolen aiheena hankkeen tiukka aikataulu ja vaikutukset isännöinnin työmääriin, kertoo Isännöintiliiton kehityspäällikkö Ira Tenhunen. Erityisesti perustamisvaihe tulee vaatimaan isännöinniltä manuaalista työtä. Ennen tietojen ilmoittamista tiedot täytyy koota yhteen ja muuttaa huoneistotietojärjestelmän vaatimaan muotoon. – Isännöintiyrityksissä on jo nyt haasteita resurssien riittävyydestä, joten on ison pohdinnan paikka, miten ja kuka tarvittavat tiedot kerää, kokoaa yhteen, rakenteistaa, validoi ja siirtää huoneistotietojärjestelmään, tarkentaa Tenhunen. Lakisääteinen velvollisuus tietojen ilmoittamiseen on taloyhtiön, mutta käytännössä ammattimaisesti isännöidyissä taloyhtiöissä tiedonsiirron hoitaa isännöinti. Huoneistotietojärjestelmän tavoitteiden saavuttaminen riippuvainen järjestelmäkehityksestä Huoneistotietojärjestelmään voi siirtää tietoa joko Maanmittauslaitoksen tarjoaman rajapinnan avulla suoraan järjestelmästä tai manuaalisesti käyttöliittymän kautta. Kaikki perinteiset isännöintijärjestelmät eivät kuitenkaan tule tukemaan tiedonsiirtoa, jolloin osalla isännöintiyrityksistä on tällä hetkellä käsillään iso päätös, missä järjestelmissä tietoa tullaan ylläpitämään ja millä aikataululla mahdollisia järjestelmävaihdoksia tehdään suhteessa huoneistotietojärjestelmän jatkokehityshankkeeseen. – Tällä hetkellä näyttää siltä, että pienten taloyhtiöiden lisäksi myös osa isännöintiyrityksistä tulee käyttämään Maanmittauslaitoksen käyttöliittymää rajapinnan sijaan. Vaikka tietojen siirtäminen käyttöliittymän kautta vaatii enemmän manuaalista työtä, useat yritykset ovat kokeneet tämän paremmaksi vaihtoehdoksi kuin samaan hetkeen ajoittuvan ison järjestelmäuudistuksen tai puutteellisten järjestelmien kanssa toimimisen, kertoo Tenhunen. Manuaalisen työn määrä uhkaa siis kasvaa osalla isännöintiyrityksiä vieläkin suuremmaksi kuin mitä ennakkoon on ajateltu. – Taloyhtiöissä on hyvä ymmärtää isännöintiin ja taloyhtiön hallintoon kohdistuva paine. Jo huoneistotietojärjestelmän ensimmäisestä vaiheesta eli osakeluetteloiden siirrosta aiheutui uusia haasteita esimerkiksi yhtiökokouskaudelle ja nyt päälle puskee uusi tiedonantovelvoite. Kannustamme avoimeen keskusteluun isännöinnin ja taloyhtiön edustajien kesken, summaa Tenhunen. Isännöinnin osalta tietojen ilmoittaminen on mahdollista 1.6.2025 alkaen ja tiedonantovelvoite on suoritettava ensimmäisen kerran 30.6.2026 mennessä. Tietojen siirron jälkeen tiedot on ilmoitettava vähintään vuosittain, aina kuukauden kuluessa varsinaisesta yhtiökokouksesta. Ilmoitusvelvollisuus on myös silloin, kun isännöitsijäntodistuksen pyytämiseen oikeutettu taho pyytää tietojen päivittämistä. Taloustiedot on päivitettävä aina vastikkeiden määrään vaikuttavan yhtiökokouspäätöksen jälkeen sekä osakeryhmän muutosten tai osakkaan lainaosuussuorituksen jälkeen. The post Isännöintiliitto huolissaan valtion järjestelmähankkeen vaikutuksista alan työmääriin appeared first on Isännöintiliitto.
Isännöintiliitto huolissaan valtion järjestelmähankkeen vaikutuksista alan työmääriin
Huoneistotietojärjestelmän jatkokehityshanke (HTJ2) edistyy: taloyhtiöiden hallinnollisten tietojen siirtäminen huoneistotietojärjestelmään alkaa jo tämän vuoden kesäkuussa. Hallinnollisia tietoja ovat taloyhtiöiden kunnossapito- ja muutostyötiedot, kunnossapitotarveselvitykset, osakkaiden muutostyötiedot sekä taloyhtiölaina- ja vastiketiedot. Uudistuksen tavoitteena on tuottaa taloyhtiötiedosta rakenteista tietoa, jota voidaan liikutella tietojärjestelmien välillä ilman erillistä manuaalista ylläpitovaihetta. Tavoite on tärkeä, mutta jotta siihen päästään, paljon on vielä tehtävää, joka työllistää myös isännöintiä. Huoneistotietojärjestelmä aiheuttaa isännöinnille manuaalista työtä Lakia säädettäessä ei ole otettu riittävällä tasolla huomioon tietovaraston perustamisesta ja tietojen ylläpidosta aiheutuvaa työtä. Suureksi kasvava manuaalinen työmäärä koskee lähes kaikkia isännöintiyrityksiä yrityksen koosta ja käytössä olevista järjestelmistä riippumatta. – Kannatamme huoneistotietojärjestelmän jatkokehitystä ja uudistuksen tuomaa kehitystä taloyhtiötiedon rakenteistamiseen, mutta meillä Isännöintiliitossa on ollut huolen aiheena hankkeen tiukka aikataulu ja vaikutukset isännöinnin työmääriin, kertoo Isännöintiliiton kehityspäällikkö Ira Tenhunen. Erityisesti perustamisvaihe tulee vaatimaan isännöinniltä manuaalista työtä. Ennen tietojen ilmoittamista tiedot täytyy koota yhteen ja muuttaa huoneistotietojärjestelmän vaatimaan muotoon. – Isännöintiyrityksissä on jo nyt haasteita resurssien riittävyydestä, joten on ison pohdinnan paikka, miten ja kuka tarvittavat tiedot kerää, kokoaa yhteen, rakenteistaa, validoi ja siirtää huoneistotietojärjestelmään, tarkentaa Tenhunen. Lakisääteinen velvollisuus tietojen ilmoittamiseen on taloyhtiön, mutta käytännössä ammattimaisesti isännöidyissä taloyhtiöissä tiedonsiirron hoitaa isännöinti. Huoneistotietojärjestelmän tavoitteiden saavuttaminen riippuvainen järjestelmäkehityksestä Huoneistotietojärjestelmään voi siirtää tietoa joko Maanmittauslaitoksen tarjoaman rajapinnan avulla suoraan järjestelmästä tai manuaalisesti käyttöliittymän kautta. Kaikki perinteiset isännöintijärjestelmät eivät kuitenkaan tule tukemaan tiedonsiirtoa, jolloin osalla isännöintiyrityksistä on tällä hetkellä käsillään iso päätös, missä järjestelmissä tietoa tullaan ylläpitämään ja millä aikataululla mahdollisia järjestelmävaihdoksia tehdään suhteessa huoneistotietojärjestelmän jatkokehityshankkeeseen. – Tällä hetkellä näyttää siltä, että pienten taloyhtiöiden lisäksi myös osa isännöintiyrityksistä tulee käyttämään Maanmittauslaitoksen käyttöliittymää rajapinnan sijaan. Vaikka tietojen siirtäminen käyttöliittymän kautta vaatii enemmän manuaalista työtä, useat yritykset ovat kokeneet tämän paremmaksi vaihtoehdoksi kuin samaan hetkeen ajoittuvan ison järjestelmäuudistuksen tai puutteellisten järjestelmien kanssa toimimisen, kertoo Tenhunen. Manuaalisen työn määrä uhkaa siis kasvaa osalla isännöintiyrityksiä vieläkin suuremmaksi kuin mitä ennakkoon on ajateltu. – Taloyhtiöissä on hyvä ymmärtää isännöintiin ja taloyhtiön hallintoon kohdistuva paine. Jo huoneistotietojärjestelmän ensimmäisestä vaiheesta eli osakeluetteloiden siirrosta aiheutui uusia haasteita esimerkiksi yhtiökokouskaudelle ja nyt päälle puskee uusi tiedonantovelvoite. Kannustamme avoimeen keskusteluun isännöinnin ja taloyhtiön edustajien kesken, summaa Tenhunen. Isännöinnin osalta tietojen ilmoittaminen on mahdollista 1.6.2025 alkaen ja tiedonantovelvoite on suoritettava ensimmäisen kerran 30.6.2026 mennessä. Tietojen siirron jälkeen tiedot on ilmoitettava vähintään vuosittain, aina kuukauden kuluessa varsinaisesta yhtiökokouksesta. Ilmoitusvelvollisuus on myös silloin, kun isännöitsijäntodistuksen pyytämiseen oikeutettu taho pyytää tietojen päivittämistä. Taloustiedot on päivitettävä aina vastikkeiden määrään vaikuttavan yhtiökokouspäätöksen jälkeen sekä osakeryhmän muutosten tai osakkaan lainaosuussuorituksen jälkeen. Artikkeli Isännöintiliitto huolissaan valtion järjestelmähankkeen vaikutuksista alan työmääriin julkaistiin ensimmäisen kerran sivustolla Isännöintiliitto.